Ero sivun ”Jozef Tiso” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sr:Јозеф Тисо |
f |
||
Rivi 1:
[[Image:Jozef Tiso.jpg|thumb|Jozef Tiso (1936)]]
[[Kuva:TISO HOUSE.JPG|thumb|right|Jozef Tison synnyinkoti]]
'''Jozef Tiso''' ([[13. lokakuuta]] [[1887]] – [[18. huhtikuuta]] [[1947]]) oli katolinen pappi, [[Tšekkoslovakia]]n hallituksen jäsen ja viimein [[toinen maailmasosta|toisen maailmansodan]] aikaisen [[natsi-Saksa|Saksan]] suojeluksessa olleen [[Slovakian tasavalta (1939–1945)|Slovakian tasavallan]] presidentti arvonimellä ''Vodca'', johtaja. Hänet tuomittiin maanpetoksesta ja teloitettiin sodan jälkeen.<ref name="EB"/>
Tiso syntyi Veľká Bytčassa Itävalta-Unkarissa (nyk. [[Bytča]]) ja valmistui 1910 papiksi
Tisosta tuli myös yksi Slovakkien kansanpuolueen (''Slovenská ľudová strana'', SĽS, myöh. HSĽS) johtajista. Isä [[Andrej Hlinka]] oli perustanut puolueen 1913 Itävalta-Unkarin aikaan. Se pyrki Slovakian itsehallintoon sodan jälkeisessä Tšekkoslovakiassa ja oli 1923 maan suurin puolue. Kun Hlinka kuoli 1938, Tiso nousi puolueen johtoon. Virallisesti hän toimi vain varajohtajana vuodesta 1930 1. lokakuuta 1939 saakka. Tiso pääsi 1925 Tšekkoslovakian parlamenttiin ja 1927–1929 hän oli terveys- ja urheiluministerinä ja muutaman kuukauden 1939 slovakkien asioiden ministerinä.
[[Münchenin sopimus|Länsivaltojen suostumuksella]]
Helmikuusta 1939 Saksan edustajat alkoivat suunnitella lopun Tšekin valtaamista ja alkoivat suostutella Slovakiaa julistamaan itsenäisyyden. 9. maaliskuuta 1939 Tšekin joukot miehittivät Slovakian ja syrjäyttivät Tison. 13. maaliskuuta [[Adolf Hitler]] kutsui Tison
Tiso toimi itsenäisen Slovakian pääministerinä 14. maaliskuuta 1939 – 26. lokakuuta 1939, jonka jälkeen hänestä tuli presidentti. 1. lokakuuta hänestä tuli myös virallisesti puoluejohtaja. Vuodesta 1942 eteenpäin häntä kutsuttiin arvonimellä ''Vodca'' (johtaja, vrt. Führer).
Hlinkan slovakkien kansanpuolue Tison johdolla taipui saksalaisten vaatimuksiin
Juutalaisten siirrot jatkuivat lokakuussa 1944, kun [[puna-armeija]] saapui Slovakian rajalle ja [[Slovakian kansannousu 1944|maassa tapahtui kansannousu]]. Saksa päätti tällöin miehittää maan ja se menetti itsenäisyytensä. Tiso menetti asemansa huhtikuussa 1945 ja pakeni länteen. Hänet saatiin kiinni ja asetettiin syytteeseen maanpetoksesta, petoksesta kansannousua vastaan ja yhteistyöstä natsien kanssa. Presidentti [[Edvard Beneš|Beneš]]illä oli mahdollisuus armahtaa hänet, mistä hän kieltäytyi, kuten myös parlamentti.
Tiso hirtettiin Bratislavassa 18. huhtikuuta 1947.<ref name="EB"/>
Rivi 27:
* [http://incentraleurope.radio.cz/ice/issue/66245 incentraleurope.radio.cz]
{{
[[Luokka:Slovakialaiset papit]]▼
▲[[Luokka:Slovakialaiset papit]]
[[Luokka:Slovakian presidentit]]
[[Luokka:Teloitetut]]
Rivi 35:
[[Luokka:Vuonna 1887 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1947 kuolleet]]
{{Link GA|de}}
|