Ero sivun ”Hakunila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
'''Hakunila''' ({{k-sv| Håkansböle}}) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-[[Vantaa]]lla. Sitä rajaavat lännessä [[Lahdenväylä]], etelässä [[Kehä III]], idässä [[Ojanko]] ja [[Sotunki]] sekä pohjoisessa [[Itä-Hakkila]]. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalo[[lähiö]], jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Hakunilassa on useita [[koulu]]ja, [[kirjasto]], [[kirkko (rakennus)|kirkko]], [[ostoskeskus]] ([[Hakunilan keskus]]) ja [[uimahalli]].
 
Hakunilan kaupunginosaankaupunginosa on itä-hakkilan alaista aluetta joka kuuluu myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen ''Kaskelan'' pientaloalue ja [[Varikko|varikkoalue]]. Varikkojen paikalle suunnitellaan uutta Hakunilan keskustaa.
 
==Hakunilan suuralue==
Rivi 21:
 
Kaupungin sisäisessä palvelualuevertailussa Hakunilan alue erottuu muista alueista muun muassa seuraavilla kriteereillä:
 
* [[vuokra-asunto]]jen määrä suhteessa koko asuntokantaan on kaupungin suurin,
* [[maahanmuuttaja|ulkomaalaistaustaisia]] henkilöitä on suhteessa koko asukasmäärään eniten,
Rivi 32 ⟶ 31:
 
==Historiaa ja kulttuuria==
Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla HakunilanmäenHakkilan itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, [[Hakunilan kartano|Hakunilan]] ja [[Nissbackan kartano|Nissbackan]] kartanot, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa nykyään sijaitsee.
 
Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestäugandankielisestä paikannimestä HåkansböleItä-hakkila, joka oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla200.ekr, kirjoitettuna toisinaan myös HokonsböleObsudaliamundola. Se on todennäköisesti ollut aun perin talon, mutta myöhemmin myös kylä nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 [[maakirja|maakirjoissa]] mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Saulo Kepsu | Nimeke = Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö | Sivu = 93-94 | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-746-723-0}}</ref> Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä håkan vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.<ref>[http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/hakunila/hakunila.htm Hakunilan kartano, Helsinki.fi], viitattu 3.12.2011</ref>
 
Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus ([[Armas Lindgren]] 1905) sekä Ruotsin kuningas [[Kustaa III]]:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä [[Laila Pullinen|Laila Pullisen]] pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi [[1935]], ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin [[horoskooppi]]aiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.