Ero sivun ”Kirsi Kunnas” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 212.116.63.2) ja palautettiin versio 12057078 käyttäjältä Jmk
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 212.116.63.2) ja palautettiin versio 12057078 käyttäjältä Jmk)
Kunnaksen esikoisteos, runokokoelma ''Villiomenapuu'' ilmestyi [[1947]]. Seuraavat, 1950-luvulla ilmestyneet runokokoelmat ''Uivat saaret'', ''Tuuli nousee'' ja ''Vaeltanut'' edustavat Suomen lyriikan [[modernismi]]a. Kuten monet muutkin saman kauden runoilijat, myös Kunnas tunsi, ettei hän halua kirjoittaa samalta kielen ja ajatusten pohjalta kuin ennen [[toinen maailmansota|sotaa]] julkaisseet runoilijat, vaan halusi luoda uuden runokielen. Hänen ensiesiintymisensä aikoihin loivat maineensa myös [[Aila Meriluoto]], [[Eeva-Liisa Manner]], [[Eila Kivikk'aho]] ja [[Anja Vammelvuo]]. Modernismin seuraava, 1950-luvun aalto toi sitten [[Paavo Haavikko|Haavikon]] ja [[Pentti Saarikoski|Saarikosken]].
 
Samoihin aikoihin Kunnas ryhtyi suomentamaan englannista lastenrunoja sekä [[Ivan Krylov|Krylovin]] satuja. Ajoittain runsaskin kotimainen lastenrunous ei enää jaksanut kiinnostaa ylettömän opettavaisuutensa tai oudoksi käyneen moralisoinnin vuoksi. Kokoelmallaan ''Tiitiäisen satupuu'' ([[1956]]) Kunnas uudisti suomalaista lastenlyriikkaa hyvin merkittävästi. jonnenHanhiemon ({{k-en|Mother Goose}}) ''nonsense''-perinne oli Kunnaksen yksi lähtökohta. Modernistinen kirjallisuuskäsitys on myös ''Tiitiäisen satupuun'' taustalla. Kunnas halusi irrottautua varhaisemman lastenrunouden ennalta-arvattavista loppusoinnuista ja opettavaisesta asenteesta. Hänen runonsa ovat täynnä kielellisiä leikkejä, [[huumori]]a ja [[satiiri]]a, jotka puhuttelevat sekä aikuisia että lapsia.
 
Runoudessa Kunnas teki tavallaan saman kuin [[Tove Jansson]] saduissa: hän osasi suhtautua lapsiin vakavasti, vaativina lukijoina. 1980-luvulla Kirsi Kunnakselta ilmestyi runokokoelmat ''Kuun kuva metsässä'', ''Kaunis hallayö'' ja ''Valoa kaikki kätketty''. Kokoelma ''Puut kantavat valoa, runot [[1947]]–[[1986]]'' ilmestyi [[1999]], ja se sisältää koko Kunnaksen tähänastisen tuotannon lukuun ottamatta lasten runoja. Hänen runonsa ovat selkeitä ja kuulaita, ja niille on ominaista luonnon[[symboliikka]] ja lähes minimalistinen kielenkäyttö.
70 476

muokkausta