Ero sivun ”Ferekydes” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Kirjallisuutta yms.
Rivi 1:
[[Kuva:Pherecydes.jpg|thumb|160px|Ferekydes Syroslainen.]]
 
'''Ferekydes''' ({{k-grc|Φερεκύδης}}, n. [[544 eaa.]]) oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] [[filosofiesisokraatikot|esisokraatikkoihin]]. Hänluettavissa oli kotoisinoleva [[Syros|Syroksestafilosofi]]. Monet laskevat hänet [[Kreikan seitsemän viisasta|Kreikan seitsemän viisaan]] joukkoon. Hänen sanotaan olleen [[Pittakos|Pittakoksen]] oppilas.
 
== Elämä ==
Ferekydes kirjoitti ensimmäisen kreikkalaisen proosateoksen, ''Heptamykhian''. Vaikka teos onkin kadonnut, sen säilyneistä osista voidaan muodostaa hyvä yleiskatsaus. Teoksessa Ferekydes opetti filosofiaansa myyttisten kertomusten välityksellä. [[Aristoteles]] toteaa ''Metafysiikassaan'' (1091b8) kuitenkin, että Ferekydes yhdisti [[Empedokles|Empedokleen]] ja [[Anaksagoras|Anaksagoraan]] tavoin ajattelutapoja, eikä esittänyt kaikkea myyttisesti. Näin hänen teoksensa muodosti tärkeän sillan [[myytti]]sen ja [[esisokraatikot|esisokraattisen]] ajattelun välillä.
 
Ferekydes esitti maailmanhistorian rationalisoimalla kreikkalaisen [[pantheon]]in eli jumaltaruston. Hänelle jumalten kuningas ei ollut [[Zeus]] vaan Zas, "hän joka elää". Hänen isänsä oli Khronos, "aika", josta [[vesi]], [[maaperä|maa]] ja [[tuli]] saavat alkunsa, pikemmin kuin [[Kronos]]. Ferekydeellä ei esiinny jumalmyyteille tyypillistä isän ja pojan välistä vihamielisyyttä. Khronos ja Zas sotivat [[Ofion]]ia, "käärmemiestä", vastaan. Zas juhlistaa voittoaan kutomalla puvun [[Khthonie]]lle eli maaäidille, josta tulee [[Ge]], maan pinta.
 
Ferekydes oli kotoisin [[Syros|Syroksesta]]. Hänen sanotaan olleen [[Pittakos|Pittakoksen]] oppilas.
[[Diogenes Laertios]] sanoo, että jotkut katsovat Ferekydeen olleen [[Pythagoras|Pythagoraan]] opettaja.
Sekä [[Cicero]] että [[Augustinus]] sanovat, että Ferekydes oli ensimmäinen joka opetti [[sielu]]n kuolemattomuutta.
 
Ferekydes Syroslaista ei tule sotkea [[Ferekydes Leroslainen|Ferekydes Leroslaiseen]], historioitsijaan ja myyttien kirjoittajaan.
 
== Filosofia ==
 
Ferekydes kirjoitti ensimmäisenteoksen kreikkalaisen proosateoksen,nimeltä ''HeptamykhianHeptamykhia'', joka oli ensimmäisiä kreikkalaisia [[proosa]]teoksia. Vaikka teos onkin kadonnut, sen säilyneistä osista voidaan muodostaa hyvä yleiskatsaus. Teoksessa Ferekydes opetti filosofiaansa myyttisten kertomusten välityksellä. [[Aristoteles]] toteaa ''Metafysiikassaan''[[Metafysiikka (1091b8Aristoteles)|Metafysiikassaan]]'' kuitenkin, että Ferekydes yhdisti [[Empedokles|Empedokleen]] ja [[Anaksagoras|Anaksagoraan]] tavoin ajattelutapoja, eikä esittänyt kaikkea myyttisesti.<ref>Aristoteles: ''Metafysiikka'' 1091b8.</ref> Näin hänen teoksensa muodosti tärkeän sillan [[myytti]]sen ja [[esisokraatikot|esisokraattisen]] ajattelun välillä.
 
Ferekydes esitti maailmanhistorian rationalisoimalla kreikkalaisen [[pantheon]]in eli jumaltaruston. Hänelle jumalten kuningas ei ollut [[Zeus]] vaan Zas, "hän joka elää". Hänen isänsä oli Khronos, "aika", josta [[vesi]], [[maaperä|maa]] ja [[tuli]] saavat alkunsa, pikemmin kuin [[Kronos]]. Ferekydeellä ei esiinny jumalmyyteille tyypillistä isän ja pojan välistä vihamielisyyttä. Khronos ja Zas sotivat [[Ofion]]ia, "käärmemiestä", vastaan. Zas juhlistaa voittoaan kutomalla puvun [[Khthonie]]lle eli maaäidille, josta tulee [[Ge]], maan pinta.
 
Sekä [[Cicero]] että [[Augustinus]] sanovat, että Ferekydes oli ensimmäinen joka opetti [[sielu]]n kuolemattomuutta.
 
== Lähteet ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]] | Sivu=51-54 (I.11), 450 | Selite=Suomennos ja selitykset Marke Ahonen | Julkaisija=Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Schibli, H. S. | Nimeke=Pherekydes of Syros | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Clarendon Press | Vuosi=1990}}
 
== Aiheesta muualla ==