Ero sivun ”Ravintolapäivä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Ravintolapäivä''' on Suomesta toukokuussa 2011 alkanut ruokakarnevaali. Ensimmäinen Ravintolapäivä syntyi helsinkiläisten ystävysten Antti Tuomolan, [[Olli Siren|Olli Sirénin]] ja [[Timo Santala|Timo Santalan]] toteuttamana.
“Alkuperäinen ajatus syntyi jo vuosia sitten turhautumisesta ravintolan perustamiseen liittyvään alkoholi- ja elintarvikebyrokratiaan”, kertoo Antti Tuomola. ”Työkaverini huokasi, että olisipa päivä, jolloin ei tarvitsisi noudattaa näitä kaikkia älyttömiä säädöksiä.”
Rivi 5:
Ravintolapäivä eteni ideasta käytäntöön hyvin nopeasti ja ensimmäistä Ravintolapäivää vietettiin kuukautta myöhemmin, 21.5.2011. Sana tapahtumasta kulki suusta suuhun ja levisi sosiaalisessa mediassa – mukaan houkuteltiin tuttuja ja tuntemattomia, ja lopulta ravintoloita syntyi liki 40 yhteensä 13 eri paikkakunnalle Suomessa.
“Ravintolapäivän ytimessä on yhteinen juhla ruuan ja juoman ympärillä" kertoo [[Timo Santala]] tapahtuman luonteesta. "Ravintolapäivä on julkiset ja yksityiset tilat valloittava karnevaali, joka yhden päivän ajaksi antaa vapauden ja mahdollisuuden toteuttaa villeimmätkin ideat ja unelmat omasta ravintolasta.”
Laajan uutisoinnin seurauksena Ravintolapäivän suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Toisena Ravintolapäivänä 21.8.2011 avattiin noin 200 ravintolaa 30 paikkakunnalla neljässä eri maassa, kolmantena Ravintolapäivänä 19.11.2011 yli 300 ravintolaa yli 40 eri paikkakunnalla, neljäntenä Ravintolapäivänä lähes 300 ravintolaa melkein 50 eri paikkakunnalla 12 eri maassa, viidentenä Ravintolapäivänä yli 700 ravintolaa yli 90 paikakkunnalla 19 eri maassa ja kuudentena Ravintolapäivänä lähes 800 ravintolaa 15 eri maassa. Ravintolapäivää juhlitaan neljä kertaa vuodessa, noin kolmen kuukauden välein.
Rivi 13:
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on sanonut Ravintolapäivän olevan ruokakulttuuriteko "jonka vaikutus suomalaiseen ravintolakulttuuriin on luultavasti suurin sitten keskioluen vapautumisen". Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anni Sinnemäki on kehunut Ravintolapäivän muuttavan Helsingin olemusta ja nostavan kaupunkilaiset keskiöön sekä tekijöinä että kokijoina: ”Ravintolapäivä on uutta ja yllättävää. Se on kaupunkilaisten luomaa kulttuuria kaupunkilaisille." Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on tunnustautunut Ravintolapäivän faniksi ja todennut, että "kaupunkiorganisaation pitäisi ottaa oppia Ravintolapäivästä. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä on myös kiitellyt tapahtumaa: "Ravintolapäivä on esimerkki siitä, kuinka ruoka voi synnyttää uudenlaista yhteisöllisyyttä."
Ravintolapäivän taustalla on joukko helsinkiläisiä, jotka haluavat kannustaa hauskanpitoon, yhdessä tekemiseen ja erilaisten ravintolaideoiden kokeilemiseen. Taustatyöryhmässä vaikuttavat [[Timo Santala]], Kirsti Tuominen, Antti Tuomola, Jyrki Vanamo, Tuomas Sarparanta, Kati Tammisto ja Simo Vassinen.
== Viitteet ==
| |||