Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: - Lisätty Luokka:Suomalaiset elinkautisvangit, vaikka vähän hassulta tuntuukin.
lisätieto
Rivi 29:
 
Ongelmana suunnitelman toteuttamisessa oli aluksi pätevien arkkitehtien puute, mutta vuonna 1814 saatiin saksalainen [[Carl Ludvig Engel]] komitean palvelukseen ja hän suunnittelikin sitten rakennukset Ehrenströmin kaavailemaan monumentaalikeskustaan.<ref name="KB" /> Ehrenström ja Engel muodostivat toimivan työparin.<ref name="info" />
 
Vuonna 1819 keisari Aleksanteri I määräsi Ehrenströmin yhdessä [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Fabian Steinheil]]in kanssa myös antamaan nimet Helsingin kaduille, sillä uuden asemakaavan mukaisista kaduista vain kaksi oli siihen mennessä nimetty.<ref>[http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Nimist_nsuunnittelu/Historiaa Helsingin nimistönsuunnittelun historia pähkinänkuoressa] Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 2.9.2012.</ref>
 
Kun [[Oulu]]n kaupunki oli palanut lähes kokonaan maan tasalle [[Oulun palo 1822|vuoden 1822 palossa]], sai Ehrenström keisarin määräyksestä tehtäväkseen asemakaavan laatimisen myös Ouluun. Asemakaava valmistui vuonna 1824, mutta virallisesti sen vahvisti keisari 15. helmikuuta 1825. Kaavan laatijana on joskus pidetty Engeliä, mutta hänen osuutensa lienee ollut vain piirtää kaavakartta Ehrenströmin ohjeiden mukaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kustaa Hautala|Nimeke=Oulun kaupungin historia III|Vuosi=1975|Sivu=22–34|Julkaisija=Kirjapaino Oy Kaleva|Tunniste=951-9327-00-2}}</ref>