Ero sivun ”Intiaanien pakkomuutot” versioiden välillä

145 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Fix
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(Fix)
'''Intiaanien pakkomuutot''' on yleisnimitys toimille, joilla [[Yhdysvallat]] siirsi [[intiaaniintiaanit|intiaaniheimoja]]heimoja [[Mississippi]]-joen itäpuolelta länsipuolelle. Toimenpiteisiin sisältyi sopimuksia, maakauppaa ja [[pakkomuutto|pakkosiirtoja]], jopa aseellista sodankäyntiä[[sodankäynti]]ä. Muodollisesti toiminta perustui ''Asetukseen”Asetukseen intiaanien siirtämisestä''siirtämisestä” (''Indian Removal Act'') vuodelta [[1830]], vaikka vastahakoisten intiaanien työntäminen yhä lännemmäs oli alkanut jo aikaisemmin. Kuuluisin "toimenpiteistä"”toimenpiteistä” on ''Kyynelten polku'' -nimellä tunnettu [[cherokee]]-intiaanien pakkomuutto, joka johti tuhansiin kuolonuhreihin.
 
== Viiden "sivistyneen" heimon pakkomuutto ==
[[Kuva:Trails of Tears en.png|thumb|250px|"Kyynelten”Kyynelten polku"polku”, viiden heimon pakkomuutto]]
[[Thomas Jefferson]]in presidenttikaudesta alkaen YhdysvaltojenYhdysvaltain politiikkana oli antaa intiaanien asua Mississipin itäpuolella jos he sopeutuivat yhteiskuntaan. Tämä tarkoitti asumista yhdessä paikassa, maan viljelemistä, yksityistä maanomistusta ja demokratian hyväksymistä.
 
Vuonna 1830 viisi ns. sivistynyttä heimoa asui edelleen Mississipin itäpuolella: [[chickasawit]], [[choctawit]], [[creek]]it, [[seminole]]t ja [[cherokee]]t. Monet heistä olivat omaksuneet useita euro-amerikkalaisen kulttuurin piirteitä, mm.muun kristinuskonmuassa [[kristinusko]]n. Cherokeilla oli oma kirjoitusjärjestelmä, ja he julkaisivat sanomalehteä sekä cherokeen että englannin kielillä.
 
Kulttuurin mukautumisesta huolimatta heimojen asema ei ollut turvattu: jotkut eurooppalaissyntyiset kokivat heimojen läsnäolon uhkana rauhalle ja turvallisuudelle, koska monet intiaanit olivat taistelleet aiemmissa sodissa Yhdysvaltoja vastaan, usein Espanjan[[Espanja]]n ja Englannin[[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] aseistamina. Toiset uudisasukkaat taas himoitsivat heimojen asuttamaa maata.
 
Vuoden 1830 asetuksen jälkeen valtio teki eri heimojen kanssa "sopimuksia"”sopimuksia” joiden mukaan nämä suostuivat muuttamaan länteen, mm.muun muassa Oklahomaan ja Kansasiin. Cherokeet ilmoittivat että heidän kanssaan tehty sopimus ei ole pätevä, sillä se ei ollut yhdenkään päätösvaltaisen cherokeen allekirjoittama. Georgialaisten himo päästä eroon cherokeista kiihtyi, sillä heidän maaltaan löytyi [[kultaryntäys|kultaa]]. Cherokeet julistivat maansa itsenäiseksi cherokee-valtioksi. Asiasta käytiin oikeutta [[Yhdysvaltain korkein oikeus|Korkeimmassa oikeudessa]] asti. Cherokeiden muutolle asetettiin määräaika. Sen umpeuduttua 70007 000 sotilasta pakotti 17  000 cherokeeta kulkemaan, enimmäkseen kävellen, pieni joukko jokilaivoilla, 12001 200 mailia (18001 800 kmkilometriä). Arviot kuumuuteen, vatsatauteihin ja nälkään kuolleiden määrästä vaihtelevat 424:stä (hallituksen silloinen virallinen luku) jopa 80008 000 henkeen. 40004 000 on yleisimmin kuultu arvio.
 
Vuonna 1835 seminolet kieltäytyivät lähtemästä [[Florida]]sta. Tästä syttyi ''toinen seminolesota'', joka jatkui vuoteen 1842 ja päättyi Yhdysvaltojen voittoon.
 
Samoin vuonna 1835 noin 15  000 creek-intiaania pakotettiin muuttamaan [[Alabama]]sta ja [[Georgia (osavaltio)|Georgiasta]] Canadian River -intiaanireservaattiin.
 
Muita muuttoa vastustaneita heimoja olivat [[shawneet]], [[ottawat]], potawatomit, saukit ja [[foxit]].
33 516

muokkausta