Versio 25. elokuuta 2012 kello 22.03 muokkaa JackieBot (keskustelu \| muokkaukset) 14 042 muokkausta p Fix URL prefix ← Vanhempi muutos		Versio 30. elokuuta 2012 kello 22.03 muokkaa kumoa Pekkajp (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 669 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 32: == Taustaa == Vuoden [[1980]] lopulla Black Sabbathin amerikkalainen levy-yhtiö [[Warner Bros.]] pyysi yhtyeeltä musiikkia tekeillä olevaan ''[[Heavy Metal (piirroselokuva)\|Heavy Metal]]''-nimiseen scifi-animaatioelokuvaan.<ref name="nicholls">Garry Sharpe-Young: Never Say Die! 1979-1997, Rockdetector 2003</ref>. Yhtye (kitaristi [[Tony Iommi]], laulaja [[Ronnie James Dio]], basisti [[Geezer Butler]], uusi rumpali Vinnie Appice sekä taustajäsen, kosketinsoittaja [[Geoff Nicholls]]) meni studioon Englannissa [[Berkshire]]ssä sijaitsevaan Tittenhurst Parkiin, jonka oli aiemmin omistanut tuolloin juuri surmansa saanut [[John Lennon]] ja jonka tuolloin omisti Lennonin ex-yhtyetoveri [[Ringo Starr]]. Näissä sessioissa nauhoitettiin "The Mob Rules"-kappaleen ensimmäinen versio joka löytyy ''Heavy Metal''-elokuvan soundtrackilta sekä tämän albumin Deluxe Edition-versiolta.<ref name="nicholls"/>. Seuraavana siirtona yhtye päätti ostaa oman studion. Edellisen ''[[Heaven and Hell (albumi)\|Heaven and Hell]]''-albumin menestyksen ansiosta Warner Brothers uusi yhtyeen levytyssopimuksen ja antoi heille huomattavan summan rahaa seuraavia levytyksiä varten.<ref name="nicholls"/>. Näillä rahoilla yhtye osti studion sekä laitteiston, mutta kun uudessa studiossa ei saatu kunnollista kitara-soundia<ref name="nicholls"/>, päätettiin asia hylätä ja niin levytykset siirtyivät [[Los Angeles]]iin Record Plant-studioille jossa albumi tehtiin valmiiksi kesällä 1981 noin kolmen kuukauden aikana.<ref name="deluxe">Mob Rules-albumin vuoden 2010 Deluxe Edition-version kansilehti, Bryan Reesman, 2010</ref> == Albumin nauhoitukset ja kappaleet == Kaikki kappaleet on merkitty Iommin, Dion ja Butlerin nimiin. Sanoituksista vastasi edellisen albumin tapaan Ronnie James Dio. Yhtyeen 1970-luvun albumien pääsanoittaja Geezer Butler ei osallistunut sanoittamiseen, kuten Dio kertoo: "Geezer kysyi ennen ''Mob Rules''in levytystä, että kirjoitathan tämänkin lyriikat. Vastasin että toki. 'Hyvä', vastasi Geezer. 'Inhoan sanoitusten tekoa', hän jatkoi. Hän oli kyllästynyt, koska Ozzy ei koskaan tajunnut hänen sanoituksiaan!".<ref name="nicholls"/> Butlerin mukaan suuri osa materiaalista kirjoitettiin ''Heaven and Hell''-albumin kiertueen aikana 1980-1981.<ref name="deluxe"/> Sanoitukset ovat pääsääntöisesti tummasävyisiä albumilla ja sen yleisilme on muutenkin raskaampi ja karumpi kuin edellisalbumilla. Tosin Vinnie Appicen mukaantulon myötä rumpusoundi on hieman monipuolisempi verrattuna suoraviivaisempana tunnettuun ex-rumpali [[Bill Ward]]iin ja tämän myötä albumiin on tullut hieman "amerikkalaismainen" soundi. ~~Sanoitukset ovat pääsääntöisesti tummasävyisiä albumilla ja soundi on muutenkin raskaampi ja karumpi kuin edellisalbumilla.~~ Tuottajana toimi edelleen [[Martin Birch]], joka oli tuottanut myös edellisen albumin. Dion on sanottu ottaneen tällä albumilla enemmän vastuuta studiossa, mikä herätti hieman närää muiden jäsenten joukossa ja tästä alkoivat ongelmat jotka johtivat vajaata vuotta myöhemmin kokoonpanon hajoamiseen.<ref name="nicholls"/><ref name="iommi">Tony Iommi: Iron Man - My Journey Through Heaven and Hell with Black Sabbath, Da Capo Press, 2011</ref>. Dion mukaan yhtyeen alkuperäisjäsenten (Iommi ja Butler) päätöksentekopolitiikka ja työskentelymetodit poikkesivat hänen vastaavistaan tämän aiheuttaen ristiriitoja<ref name="nicholls"/>. Iommi on todennut Dion olleen hyvin suorapuheinen asioissa kun taas hän ja Butler olivat enemmän hienotunteisempia välttääkseen konflikteja.<ref name="iommi"/>. Uutena jäsenenä rumpali ~~Vinnie~~ Appice pysyi enemmän taustalla, osoittaen kuitenkin olevansa osaava rumpali. Albumin avaa nopeatempoinen ja singlenäkin julkaistu "Turn up the Night". Kappale on tyypillinen, albumin avaava suoraviivainen hard rock-kappale. Kappaleen soolon sisältävä keskiosa on hieman varsinaisia säkeistöjä erilainen. Sitä seuraa keskitempoisesti kulkeva, myöskin singlenä myöhemmin julkaistu "Voodoo", josta tuli vakionumero yhtyeen konsertteihin. Kuten aiemmin mainittiin, [[oklokratia]]-aiheinen<ref name="sabbathcom"/> albumin nimikappale "The Mob Rules" oli sävelletty alunperin ''[[Heavy Metal (piirroselokuva)\|Heavy Metal]]''-sci-fi-animaation soundtrackille. "Laulu toimi heti", kertoi Dio vuonna 2009. "Sen oli helppo samaistua elokuvan kohtaukseen, jossa vallankumouksellinen armeija hyökkää kaupunkiin. Vuosien saatossa siitä on tullut lisäksi klassikon arvoinen, tyypillinen nopea hard rock-biisi."<ref name="deluxe"/> Geezer Butlerin mukaan yhtye piti soundtrackille päätynyttä, elokuva-yhtiön suitsuttamaa Englannissa nauhoitettua demo-versiota albumin versiota parempana: "Demoversio toimi meistäkin paremmin kuin lopullinen albumille tullut versio. Emme saaneet samaa tunnelmaa albumin versiolle."<ref name="deluxe"/> Tuottaja Martin Birch halusi yhtyeen levyttävän albumille uuden version, koska ei halunnut työstää vanhaa nauhoitusta.<ref name="nicholls"/>▼ Pitkä ja eeppinen "The Sign of the Southern Cross" on myöskin noussut yhdeksi albumin tunnetuimmista kappaleista. Akustisen alkuosan jälkeen kappaleesta muodostuu "jylhän ja majesteetillisen" kompin myötä kulkeva raskastempoinen kappale. Butlerin bassotyöskentely on kuuluvasti esillä kappaleessa: "Pidin kappaleesta, koska siinä pääsin tekemään jotain erilaista. Käytin wah wahia ja muita basso-efektejä. Tykkään kokeilla eri juttuja. Kappaleeseen tuli heti erilainen soundi", kertoi Butler vuonna 2009.<ref name="deluxe"/> Myös Dio piti kappaleesta: "Pidän sen kappaleen tunteesta ja suuruudesta. Tuollaiset kappaleet, joissa on paljon tilaa ja klassisen musiikin lähestymistapa ovat suosikkejani. Siitä tuli hyvä seuraaja 'Heaven and Hell'-kappaleelle".<ref name="deluxe"/> Korkeampaa tempoa edustavat singlenäkin julkaistu avauskappale "Turn Up the Night" ja jami-henkinen "Slipping Away", joka sisältää soolossa Butlerin ja Iommin keskinäistä improvisointia. "Voodoo"-kappale oli keskitempoinen ja siitä tuli vakionumero yhtyeen konserteissa. Kappale julkaistiin myös singlenä. Myöskin keskitempoisen "Country Girl"-kappaleen sanoitus käsittelee hieman yllättäen maalaisromantiikkaa ja tätä myös kritisoitiin yhtyeen keskuudessa: "Tony oli kehittänyt todella hyvän riffin", kertoi kosketinsoittaja Geoff Nicholls myöhemmin. "Mutta Ronnien lyriikoiden myötä kappaleesta tuli mieleen lähinnä olutkellari-laulu".<ref name="nicholls"/> Monivivahteinen "Falling Off the Edge of the World" on myös hitaan alun jälkeen nopeampitempoinen kappale ja päätöskappale "Over and Over" on hidas, hieman balladimainen kappale. Instrumentaali "E5150" on pääasiassa Geezer Butlerin bassoefektejä ja ääniefektejä käyttävä äänikollaasi, josta tuli intronauha yhtyeen Dion aikaisten kokoonpanojen konsertteihin. Kappaleen nimi tulee kun sanan "EVIL" (suom. "paha") kirjaimia käännetään roomalaisiksi numeroiksi (E, 5=V, 1=I, 50=L)<ref>http://www.dio.net/faq/e5150.html infoa kappaleesta Dio-aiheisella sivustolla</ref>. Butler on myöhemmin todennut kappaleessa kuuluvan ihmisäänen sanovan "Up the Villa" latinaksi<ref name="sabbathcom">http://www.black-sabbath.com/discography/blacksabbath/mobrules/ albumista Black Sabbath.com-sivustolla</ref>. Tällä viitataan Butlerin kannattamaan jalkapallojoukkueeseen [[Aston Villa]]an. ▲Kuten aiemmin mainittiin, [[oklokratia]]-aiheinen<ref name="sabbathcom"/> albumin nimikappale "The Mob Rules" oli sävelletty alunperin ''[[Heavy Metal (piirroselokuva)\|Heavy Metal]]''-sci-fi-animaation soundtrackille. "Laulu toimi heti", kertoi Dio vuonna 2009. "Sen oli helppo samaistua elokuvan kohtaukseen, jossa vallankumouksellinen armeija hyökkää kaupunkiin. Vuosien saatossa siitä on tullut lisäksi klassikon arvoinen, tyypillinen nopea hard rock-biisi."<ref name="deluxe"/> Geezer Butlerin mukaan yhtye piti soundtrackille päätynyttä, elokuva-yhtiön suitsuttamaa Englannissa nauhoitettua demo-versiota albumin versiota parempana: "Demoversio toimi meistäkin paremmin kuin lopullinen albumille tullut versio. Emme saaneet samaa tunnelmaa albumin versiolle."<ref name="deluxe"/> Tuottaja Martin Birch halusi yhtyeen levyttävän albumille uuden version, koska ei halunnut työstää vanhaa nauhoitusta.<ref name="nicholls"/> Albumin kakkospuolen avaa jami/funk-henkinen, hieman poikkeavalla tahtilajilla kulkeva "Slipping Away", joka sisältää soolossa Butlerin ja Iommin keskinäistä improvisointia. Kappale kuului albumin kiertueen alkuvaiheessa settiin sisältäen Appicen rumpusoolon. Keskitempoisen "Country Girl"-kappaleen sanoitus käsittelee hieman yllättäen maalaisromantiikkaa ja tätä myös kritisoitiin yhtyeen keskuudessa: "Tony oli kehittänyt todella hyvän riffin", kertoi kosketinsoittaja Geoff Nicholls myöhemmin. "Mutta Ronnien lyriikoiden myötä kappaleesta tuli mieleen lähinnä olutkellari-laulu".<ref name="nicholls"/> Monivivahteinen "Falling Off the Edge of the World" sisältää hitaan, tunnelmallisen alun jonka jälkeen kappale nopeutuu ja albumin päätöskappale "Over and Over" on hidas, hieman balladimainen kappale. "Over and Over" on albumin ainoa kappale, jota ei koskaan ole soitettu livenä tai kuultu yhtyeen konserteissa ("E5150"). == Kansitaide == Rivi 56 ⟶ 62: == Albumi mediassa julkaisun aikoihin ja tänä päivänä == ''Mob Rules'' julkaistiin marraskuussa 1981. Iso-Britanniassa albumi nousi listoilla sijalle #12 ja Yhdysvalloissa sijoitus oli #29. Suomessa albumi nousi top-20:neen, sijalle #18. Singlenä julkaistiin kappaleet "Turn Up the Night" (UK 37., US Mainstream Rock 27.), "The Mob Rules" (UK 46.) ja "Voodoo" (US Mainstream Rock 46.). Albumi on myynyt kultalevyn arvoisesti Pohjois-Amerikassa.<ref name="riaa"/> ''Mob Rules'' sai edellisen albumin tapaan pääosin positiivisen vastaanoton median ja fanien keskuudessa.<ref name="iommi"/> Tosin amerikkalaisen [[Rolling Stone]]-lehden kriitikko haukkui tuoreeltaan arvostelussaan albumin "riffejä köyhiksi ja sanoituksia tyhmiksi ja yleensäkin soittoa huonoksi."<ref>http://www.rollingstone.com/music/albumreviews/mob-rules-19860219 arvostelu Rolling Stone-lehdessä</ref> ''Mob Rules'' sai edellisen albumin tapaan pääosin positiivisen vastaanoton median ja fanien keskuudessa<ref name="iommi"/>. Tosin amerikkalaisen [[Rolling Stone]]-lehden kriitikko haukkui tuoreeltaan arvostelussaan albumin "riffejä köyhiksi ja sanoituksia tyhmiksi ja yleensäkin soittoa huonoksi"<ref>http://www.rollingstone.com/music/albumreviews/mob-rules-19860219 arvostelu Rolling Stone-lehdessä</ref>. Tämän päivän kriitikot pitävät albumia arvossaan. Allmusic.comin arvostelija antaa albumille neljä tähteä viidestä ja sanoo albumin olevan "viimeinen suuresti arvostettu Black Sabbath-studioalbumi"<ref>http://www.allmusic.com/album/r2008/review arvostelu Allmusic.com-sivustolla</ref>. Sputnik Music-sivuston kriitikko on samoilla linjoilla: "Albumi on viimeinen merkittävä julkaisu Sabbath-historiassa, vaikkakin myöhemmässäkin materiaalissa on hetkensä".<ref name="sputnik">http://www.sputnikmusic.com/review/36003/Black-Sabbath-Mob-Rules/ arvostelu Sputnik Music-sivustolla</ref> Rivi 64 ⟶ 68: == Albumin julkaisun jälkeen == Black Sabbath lähti kiertueelle albumin julkaisun jälkeen ja kiersi seuraavan vuoden syksyyn asti pääosin Pohjois-Amerikassa, soittaen kuitenkin muutaman konsertin Britanniassa vuodenvaihteessa 1981-1982. Yhtyettä lämmittelivät mm. [[southern rock]]-artistit [[Doc Holliday]] ja [[Johnny Van Zant]] sekä [[Alvin Lee]]n yhtye kitaristinaan [[Mick Taylor]]. "Tuohon aikaan ihmiset eivät olleet niin valikoivia", kommentoi rumpali [[Vinnie Appice]] erikoisia lämmittely-yhtyeitä vuonna 2009. "Liput olivat halpoja ja ihmiset nauttivat, ja lisäksi kuulostimme varmasti vielä raskaammilta kevyempien lämmittelijöiden jälkeen".<ref name="deluxe"/> Kiertueen konsertteja nauhoitettiin ja tulevan ''[[Live Evil]]''-albumin miksaus-sessioissa Ronnie James Dion välit Iommin ja Butlerin kanssa kiristyivät lopullisesti ja tämän seurauksena Dio ja rumpali Vinnie Appice erosivat yhtyeestä. Yhtyettä lämmittelivät mm. [[southern rock]]-artistit [[Doc Holliday]] ja [[Johnny Van Zant]] sekä [[Alvin Lee]]n yhtye kitaristinaan [[Mick Taylor]]. "Tuohon aikaan ihmiset eivät olleet niin valikoivia", kommentoi rumpali [[Vinnie Appice]] erikoisia lämmittely-yhtyeitä vuonna 2009. "Liput olivat halpoja ja ihmiset nauttivat, ja lisäksi kuulostimme varmasti vielä raskaammilta kevyempien lämmittelijöiden jälkeen".<ref name="deluxe"/> Kiertueen konsertteja nauhoitettiin ja tulevan ''[[Live Evil]]''-albumin miksaus-sessioissa Ronnie James Dion välit Iommin ja Butlerin kanssa kiristyivät lopullisesti ja tämän seurauksena Dio ja rumpali Vinnie Appice erosivat yhtyeestä. == Kappaleet ==

Ero sivun ”Mob Rules” versioiden välillä