Ero sivun ”Kaupunki (kuntamuoto)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w-fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Ennen vuotta 1960 perustetuilla Suomen kaupungeilla (niin sanotuilla [[Vanhat kaupungit Suomessa|vanhoilla kaupungeilla]]) oli paitsi erityisoikeuksia, myös paljon erityisrasituksia, ja lopulta niiden asema oli hyvin vaikea. Siksi vuonna 1959 lakia muutettiin niin, että vastedes perustettavilla kaupungeilla ei ollut enää yhtä paljon velvoitteita. Niiden ei muun muassa tarvinnut ylläpitää [[maistraatti]]a (tuolloin maistraatti tarkoitti Suomessa eri asiaa kuin nyt). Vuoden 1977 alussa voimaan tulleella uudella kunnallislailla, joka on pääosin edelleen voimassa, muutettiin kaikkien kuntien asema täysin samanlaiseksi, joten kaupunki ei ole enää erillinen kuntamuoto, vaan kysessä on pelkästään nimitys. Kuitenkin esimerkiksi rakennuslaissa, oli vielä pitkään tämän jälkeen voimassa säännöksiä, jotka koskivat vain kaupunkeja, mutta niiden ei katsottu koskevan vuoden 1977 jälkeen perustettuja kaupunkeja.
Nykyään kaupungiksi nimitetään kaikkia niitä Suomen kuntia, jotka olivat kaupunkeja tai [[kauppala|kauppaloita]] ennen vuotta 1977, ja lisäksi monia kuntia, jotka ovat saaneet nimityksen myöhemmin. Vielä 1980-luvulla kunnan oli nimityksen saadakseen täytettävä palvelutasoon liittyviä ehtoja, mutta nykyään mikä tahansa kunta voi halutessaan ryhtyä kutsumaan itseään kaupungiksi. Suureen osaan kunnista, joilla on kaupunkinimitys, kuuluu kuntaliitosten takia nykyään myös suuria maaseutualueita, esim. Rovaniemestä tuli vuoden 2006 alussa pinta-alaltaan "maapallon toiseksi suurin kaupunki", kun Rovaniemen maalaiskunta, joka oli yksi Suomen pinta-alaltaan suurimmista kunnista, liitettiin Rovaniemen kaupunkiin.
Kaupunkinimityksellisiä kuntia kutsutaan useammin kaupungeiksi kuin kunniksi (yleensä esimerkiksi ''Jyväskylän kaupunki'' tai ''Rovaniemen kaupunki'' eikä ''Helsingin kunta'' eikä ''Jyväskylän kunta, vaikkei kaupunkius vaikuta niiden kunnallishallintoon ja vaikka useimpien tällaisten kuntien alueeseen kuuluu paljon myös maaseutua. Näissä kunnissa kunnanjohtajaa voidaan kutsua kaupunginjohtajaksi, kunnanhallitusta kaupunginhallitukseksi, kunnanvaltuustoa kaupunginvaltuustoksi jne..
==Aiheesta muualla==
| |||