Ero sivun ”Ylimääräinen virkamies” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{lupaava artikkeli -ehdotus}} pois keskustelun perusteella |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Ylimääräinen virkamies''' oli Suomessa vakinaisen [[virkamies|virkamiehen]] tehtäviä hoitava tai tätä avustava henkilö, jolla ei ollut varsinaista [[virka]]a. EU:n henkilöstössä vastine on '''(tilapäinen) toimenhaltija'''. Tällaisia henkilöitä oli aiemmin [[virasto]]issa runsaasti ja heistä käytettiin vakinaisen viran mukaista nimitystä, kuten ylimääräinen kanslisti tai ylimääräinen [[notaari]]. Ylimääräisen virkamiehen palkkaus ja oikeudet sovittiin työtä edeltävässä sopimuksessa. Ylimääräisenä virkamiehenä toimiminen katsottiin [[ikälisä]]än oikeuttavaksi ajaksi.<ref>''Iso tietosanakirja,'' Otava 1931–1939.</ref>
Valtion palveluksessa olleiden ylimääräisten virkamiesten [[oikeusasema]] järjestettiin ensin vuoden 1943 (asetus 37/1943) ja sitten vuoden 1949 ylimääräisasetuksella (755/1949), joka oli voimassa vuoteen 1987.<ref>Ylimääräisasetus kumottiin lailla 756/1986.</ref> Asetuksessa heistä käytettiin nimitystä ylimääräinen toimenhaltija. Tällaiset ylimääräiset toimet perustettiin valtion virastoihin ja laitoksiin [[budjetti|talousarviossa]] vuosittain myönnetyillä [[määräraha|määrärahoilla]]. Toimeen voitiin valita tekijä, vaikkei tointa julistettu haettavaksi. Toimi lakkasi, jos talousarviossa ei ollut sitä varten varoja. Ylimääräisen toimenhaltijan irtisanomisaika oli 14 päivää. Hänen palkkauksensa, [[eläke|eläkkeensä]] ja [[vuosiloma]]nsa oli samanlainen kuin vakinaisilla virkamiehillä, mutta oikeutta [[lakkautuspalkka]]an hänellä ei ollut.<ref>''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1960–1965.</ref>
| |||