Wikipedia

Ero sivun ”Messerschmitt Bf 110” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 121 muokkausta
Fix
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 72:
 
==Koneen suunnittelu==
Ennen [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] Saksan ilmastrategit ajattelivat, että raskas Bf 110 olisi heidän pitkän toimintasäteen kauko- ja saattohävittäjänsä. Ajattelutapa oli yleinen. Ajateltiin, että hävittäjät voitaisiin jakaa raskaisiin kaukohävittäjiin ja keveisiin torjuntahävittäjiin. Käytännössä vain suurilla valtioilla oli varaa molempinmolempiin. Pienehköjen ja keskisuurten maiden oli tyytyminen kevyeen torjuntahävittäjään.
 
Kaksimoottorisella raskaalla hävittäjällä olisi pitkä toiminta-aika ja se ampuisi raskaalla aseistuksellaan vihollisen lentokoneet alas jo kaukaa. Se olisi todellinen ilmojen risteilijä, ''Zerstörer''. Kevyt [[Messerschmitt Bf 109]] olisi lyhyellä toiminta-ajalla varustettu, vain paikallisia kohteita suojaava torjuntahävittäjä.
Rivi 80:
 
==Yöhävittäjätoiminta 1941–1945==
Messerschmitt Bf 110 löysi uuden roolinsa [[yöhävittäjä|yöhävittäjänä]]nä. Brittien siirryttyä pistemaalien päiväpommituksista aluemaalien yöpommitukseen 1941 havaitsivat saksalaiset tarpeen yöhävittäjille. Päivähävittäjänä epäonnistuneella Bf 110:lla oli monia yöhävittäjälle hyviä ominaisuuksia, kuten pitkä lentoaika, hyvä aseistus ja miellyttävät lento-ominaisuudet. Ensimmäiset yksinomaan yöhävittäjätoimintaan suuntautuneet yksiköt varustettiin Bf 110 E -hävittäjillä. Monet entiset Zerstörer-lentäjät, kuten Helmut Lent, Wolfgang Falck, Werner Streib ja Hans-Joachim Jabs, muodostivat yöhävittäjäyksiköiden ”vanhan kaartin” ja selkärangan. Toinen tärkeä konetyyppi, joita käytettiin yöhävittäjinä, oli alun perin pommituskoneeksi suunniteltu [[Junkers Ju 88]].
 
Ensimmäinen alusta alkaen yöhävittäjäksi suunniteltu Bf 110:n versio oli Messerschmitt Bf 110 G, joka tuli palveluskäyttöön 1942. Koneessa oli entistä tehokkaammat moottorit sekä vakiovarusteena yöhävittäjätutka, aluksi joko Telefunkenin FuG 202 tai FuG 212 Lichtenstein, jonka tunnisti pienikokoisista ”paistihaarukka”-antenneista. Loppuvuodesta 1943 liittoutuneiden tutkahäirinnän takia vanhanaikaisiksi käyneet FuG 202 ja 212 korvattiin FuG 220 (SN-2 Lichtenstein) -tutkalla, jonka tunnisti suurista ”peuransarvi”-antenneista. Vuodesta 1943 alkaen yöhävittäjiin alettiin asentaa yläviistoon ampuvaa ”[[Schräge Musik]]” (jazzmusiikkiin viittaava termi ”vino musiikki”) -aseistusta. Bf 110:ssä tämä tarkoitti 70-80 asteen kulmassa ylöspäin osoittavaa 20 mm MG FF/M -konetykkiparia, joka asennettiin ohjaamon taakse runkoon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Messerschmitt Me 110 Zware nachtjager| Ajankohta= | Osoite= http://www.luchtoorlog.be/me110_nj.htm| Julkaisija= | Viitattu= 26. toukokuuta 2007| Kieli= {{nl}} }}</ref>
Rivi 89:
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite| Tekijä= Donald, David | Nimeke= The encyclopediaEncyclopedia of worldWorld aircraftAircraft |Sivu=621 | Julkaisupaikka=Leicester|Julkaisija= Blitz Editions | Vuosi= 1997 | Tunniste= ISBN 1-85605-375-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Scutts, Jerry| Nimeke= Saksalaiset yöhävittäjä-ässät| Julkaisija= Helsinki: Koala-kustannus | Vuosi= 2003 | Tunniste= ISBN 952-5186-47-4 }}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Gunston, Bill & Wood, Tony|Nimeke=Hitler´s Luftwaffe|Julkaisija=Salamander books|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 0-517-18771-X }}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_Bf_110”