Ero sivun ”Koggi” versioiden välillä

14 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
limisaumainen rakenne
(lähde ja viitteitä siihen)
(limisaumainen rakenne)
{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Koggi toi vaurautta hansaliittoon|Julkaisu = Tieteen kuvalehti: historia| Ajankohta = 2012| Vuosikerta = | Numero = 13| Sivut = 58-63|Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier Publications International AS| Selite = | Tunniste = ISSN 0806-5209| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Mahdollisesti viikinkien [[knarri]]-laivatyypistä vaikutteita saanut limisaumainen koggi oli yleensä noin 20–27 metriä pitkä, ja pystyi kuljettamaan noin 100–200 tonnia rahtia.<ref name=KT2012_62>Koggi toi... 2012, 62</ref> Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Perässä ja keulassa oli korkeat, ampuma-asemia tarjoavat kastellit.<ref name=KT2012_62 /> Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys ''koggi'' kuvaa aluksen ''runkotyyppiä'' eikä ''takilaa'' kuten myöhempinä aikoina oli tapana. Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko– että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.
 
Käyttökautensa lopulla 1380-luvulla mainitaan koggeissa jo olleen aseistuksena [[kanuuna|kanuunoita]].<ref>Koggi toi... 2012, 63</ref>
21 308

muokkausta