Ero sivun ”Valco” versioiden välillä

Hanke otettiin uudelleen esille Liinamaan hallituksen erottua. Päätöksen Valcon perustamisesta teki [[Martti Miettunen|Martti Miettusen]] [[Miettusen II hallitus|hallitus]] (ns. "hätätilahallitus") tammikuussa 1976 ja yhtiötä alettiin pystyttää vauhdikkaasti. <ref> Rekola, s. 239. </ref> SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa oli jopa uhannut puolueen lähtevän hallituksesta, ellei kuvaputkitehdasta perustettaisi. <ref> Junnila, s. 271−272. </ref> Kauppa- ja teollisuusministeri [[Eero Rantala]] ilmoitti Valco-hankkeeseen epäilevästi suhtautuneille ministeriön virkamiehille asian olevan jo liian pitkällä, jotta sitä voitaisiin enää pysäyttää. SDP näki Valcon vastustuksen yksityisen teollisuuden pyrkimyksenä estää valtion mukaantulo elektroniikkateollisuuteen. <ref> Antti Blåfield − Pekka Vuoristo: ''Kalevi Sorsan suuri rooli'', s. 128. </ref> Ulkomaankauppaministeri [[Sakari T. Lehto]], jonka katsottiin edustavan hallituksessa teollista asiantuntemusta, ei ollut yhteensattuman vuoksi mukana istunnossa, jossa päätös Valcon perustamisesta tehtiin. Muistelmissaan Lehto on todennut tulleensa huolestuneeksi Valco-hankkeesta jo sen alkuvaiheissa havaittuaan, miltä asiaa valtion puolella valmistelleiden henkilöiden osaaminen ja Salora-yhtiön rahankäyttö vaikuttivat. <ref> Sakari T. Lehto: ''Muistikuvia ja merkintöjä: Teollisuuden piirissä koettua'', s. 162−163. </ref> Valcon vähemmistöosakkaaksi tuli japanilainen elektroniikkakonserni Hitachi. Suomen valtio merkitsi Valcon osakekannasta 60 prosenttia, Salora ja Hitachi kumpikin 20 prosenttia. [[Tuure Junnila]]n mukaan Valcon perustaminen liittyi kiinteästi pitemmän aikavälin tavoitteeseen saada Suomen koko elektroniikkateollisuus valtion haltuun. <ref> Junnila, s. 271. </ref>

 

 

==Ongelmallinen tehdas==