Ero sivun ”Oltermanni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Korjaus viitteeseen: Oltermannilaitoksen tilalle oltermannihallinto |
||
Rivi 4:
Keski-Euroopan maaseudulla oltermanneja valittiin Pohjois-Saksassa viimeistään 1200-luvulla sekä Tanskassa 1300-luvulla, mistä järjestelmä levisi hiukan myöhemmin Etelä-Ruotsin ns. tanskalaismaakuntiin. Suomessa oltermannilaitos syntyi vasta valtiovallan 1742 säätämän [[kyläjärjestys]]ohjeen jälkeen.
Suomessa [[oltermannilaitos]] saavutti laajimman merkityksensä vain Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, joiden kyliin laadittiin mallikyläjärjestyksen perusteella omia kyläasetuksia. Myös paikoin Hämeessä, Satakunnassa ja Karjalassa laadittin vastaavia järjestyssääntöjä ja valittiin oltermanneja, mutta kylähallinnollinen merkitys jäi näissä maakunnissa lyhytaikaiseksi tai vähäiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla oltermannit toimivat lähinnä vain tulisijojen tarkastajina. <ref>Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien
Oltermanni johti [[kyläkokous]]ta, jossa päätettiin tärkeistä asioista kuten ojittamisesta, niittyjen hoidosta ja niihin liittyvästä osuuksien jaosta. Oltermannin käytössä saattoi olla [[kylänarkku]], jossa säilytettiin kylän yhteisiä asiapapereita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pietiläinen, Timo | Nimike=Kauhavan historia, osa I. Kivikaudesta kaupungiksi tuloon | Vuosi=1999 | Julkaisija=Saarijärvi: Kauhavan kaupunki}}</ref> Oltermannin hallussa oli myös arvomerkkinä [[oltermanninsauva]] tai [[kylänkapula]]. Sauvaa tai kapulaa käytettiin kyläkokouksen kutsumiseen laittamalla se kiertoon talosta taloon. Joskus sauvaan tehtiin lipas paperiviestin kuljettamista varten. Joillakin alueilla sauvaa käytettiin myös aitojen mittaamiseen, jolloin voitiin helposti tarkistaa, täyttikö aita lakisääteisen korkeuden.<ref>http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/kyla.htm</ref>
| |||