Wikipedia

Ero sivun ”Kellopeliappelsiini” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee romaania. Siitä tehdystä elokuvaversiosta katso [[Kellopeliappelsiini (elokuva)]].}}
{{lähteetön}}
'''''Kellopeliappelsiini''''' tai '''''Kellopeli appelsiini''''' ({{k-en|A Clockwork Orange}}) on [[Anthony Burgess|Anthony Burgessin]]in romaanivuonna vuodelta1962 [[1962]]ilmestynyt romaani, josta [[Stanley Kubrick]] teki vuonna 1971 teki [[Kellopeliappelsiini (elokuva)|samannimisen elokuvaversionelokuvasovituksen]].
 
Teos ilmestyi suomeksi vasta vuonna 1991 [[1991Moog Konttinen|Moog Konttisen]] kääntämänä ja [[Odessa (kirjankustantamo)|Odessan]]n kustantamana. Kustantamo [[Like]] julkaisi Uudistetunsiitä teoksenuudistetun laitoksen vuonna [[2007]], ja sen taskukirjapainoksen vuonna [[2009]]. Kaikissa näissä on suomentajana [[Moog Konttinen]]. Käännöksestäpalkittiin hän saikäännöksestä Promethus-palkinnonpalkinnolla vuonna [[2008]].
 
''Kellopeli appelsiiniKellopeliappelsiini'' oli Burgess'lleBurgessille varsin henkilökohtainen kirja, sillä hän käsitteli siinä pahoinpitelyä ja [[raiskaus]]ta, jonka kohteeksi hänen oma vaimonsa oli joutunut. Teoksen elokuvan myötä saaman runsaan mediahuomion onkin arveltu olleen kirjailijalle raskasta.▼
Teos on tulevaisuuteen sijoittuva Alex-nimisen nuoren lontoolaispojan kehitystarina. Hän rakastaa Beethoovenin musiikkia, ja näkee väkivaltaisia haluusinaatioita mielessään, kun kuuntelee tätä. Alex on kotoisin normaalista keskiluokkaisesta perheestä. Hän viettää aikansa mieluiten kadulla johtaen väkivaltaista jengiä, joka huvittelee puhumalla keskenään keksittyä slangia, [[nadsat]]-kieltä, jossa on runsaasti lainasanoja ja kieliopillisia rakenteita [[venäjän kieli| venäjän kielestä]], mutta myös Amerikan englannista. Jengiin kuuluu Alexin lisäksi Pete, Georgie, sekä Pim. Jengin vihollisia ovat muut jengit, erityisesti kuitenkin Billyboy nimisen pojan johtama jengi. Jengiläiset harjoittavat silmitöntä väkivaltaa ryöstöjen yhteydessä, mitä teos kuvaa hyvin pitkään ja tarkasti. He hakkaavat paljon ihmisiä, sekä pahoinpitelevät erään kirjailijan ja raiskaavat tämän vaimon. Kirjailija on kirjoittamassa kirjaa ''Kellopeli Appelsiini'', jonka nimeä Alex pilkaa. Alex kuitenkin alkaa riidellä välillä jengiläistensä kanssa. Muut haluavat enemmään demokratiaa, sekä että jengillä ei olisi selvää johtajaa. Alex kuitenkin pahoinpitelee heidät näyttääkseen johtajan asemansa. Myöhemmin muut jengiläiset yllyttävät Alexin murtautumaan erään naisen taloon, sekä tappamaan hänet. Tuon Alex tekeekin, mutta muut kuitenkin pahoinpitelevät hänet ja jättävät hänet poliisien armoille. Alex jää kiinni petoksen seurauksena ja joutuu vankilaan. Vankilassa Alex on kaksi vuotta. Hänelle tarjotaan mahdollisuutta lyhentää vankeusaikaansa osallistumalla uuden Ludovico hoitomenetelmän kokeiluun. Siinä hänet hyvin shokeeraavin [[Behaviorismi|behavioristisin]] psykologisin keinoin ehdollistetaan vihaamaan väkivaltaa. Hänet pakotetaan katsomaan kauheita väkivaltavideoita, ja vaikka Alex huutaa ja kärsii häntä ei päästetä pois. Samalla kun hänestä tulee mallikansalainen, hänestä tehdään myös tahdoton kone. (kellopeli, vihannes). Terapian sivutuotteena hänet myös saadaan vieroksumaan aiemmin jumaloimansa [[Ludwig_van_Beethoven|Beethovenin]] musiikkia. Hoidon päätyttyä Alex päästetään pois vankilasta, mutta joutuu monesti heitteille ja pahoinpidellyksi henkilöiltä joita hän ennen itse pahoinpiteli, esim. Pim ja Billyboy, ja kirjaston mies, jonka kanssa he kirjan alussa " pitivät hauskaa " hakkaavat Alexin. Hän joutuu myös lähtemään kotoaan, koska uusi alivuokralainen ei hyväksy häntä taloon entisien tekosiensa vuoksi. Hän joutuu kadulle ja menee pyytämään eräästä talosta apua, mutta talossa asuukin sama kirjailija, jonka Alex pahoinpiteli kaksi vuotta sitten. Kirjailija ei tunnista häntä, mutta myöhemmin hän huomaa Alexin identiteetin. Hän lukitsee Alexin tyhjään huoneeseen, ja laittaa soimaan Beethoovenin yhdenksännen, jonka kuulessaan Alex alkaa voida pahoin ja kärsimään. Alex päättyy lopussa yrittämään itsemurhaa, hyppäämällä ikkunasta, mutta ei kuole, vaan joutuu sairaalaan jossa poliitikot alkavat pitää hänestä huolta ja parantavat hänet. Viimeisessä luvussa Alex on kerännyt uuden jengin, ja he huvittelevat täysin samalla tavalla, kuin kirjan alussa. Jopa sanat, joitä käytetään ovat lähes samat. Lopulta Alex kuitenkin huomaa, että hän on liian vanha tuollaiseen touhuun ja lopettaa jenginsä johtamisen. Ympäröivän yhteiskunnan kuvaus on teoksessa hyvin julmaa ja kriittistä, ja teosta onkin verrattu [[George Orwell]]in teoksiin.
 
== Juoni ==
▲''Kellopeli appelsiini'' oli Burgess'lle varsin henkilökohtainen kirja, sillä hän käsitteli siinä pahoinpitelyä ja [[raiskaus]]ta, jonka kohteeksi hänen oma vaimonsa oli joutunut. Teoksen elokuvan myötä saaman runsaan mediahuomion onkin arveltu olleen kirjailijalle raskasta.
Teos on tulevaisuuteen sijoittuva Alex-nimisen nuoren lontoolaispojan kehitystarina. Hän rakastaa [[Ludvig van Beethoven|Beethoovenin]] musiikkia ja näkee sitä kuunnellessaan mielessään väkivaltaisia haluusinaatioita. Alex on kotoisin normaalista keskiluokkaisesta perheestä. Hän viettää aikansa mieluiten kadulla johtaen väkivaltaista jengiä, joka huvittelee puhumalla keskenään keksittyä slangia, [[nadsat]]-kieltä, jossa on runsaasti lainasanoja ja kieliopillisia rakenteita [[venäjän kieli|venäjän kielestä]], mutta myös [[Amerikanenglanti|amerikanenglannista]]. Jengiin kuuluu Alexin lisäksi Pete, Georgie ja Pim. Jengin vihollisia ovat muut jengit, erityisesti kuitenkin Billyboy-nimisen pojan johtama jengi. Jengiläiset harjoittavat silmitöntä väkivaltaa ryöstöjen yhteydessä, mitä teos kuvaa hyvin pitkään ja tarkasti. He hakkaavat paljon ihmisiä, sekä pahoinpitelevät erään kirjailijan ja raiskaavat tämän vaimon. Kirjailija on kirjoittamassa kirjaa ''Kellopeli Appelsiini'', jonka nimeä Alex pilkkaa.
 
Alex kuitenkin alkaa riidellä välillä jengiläistensä kanssa, sillä muut haluavat enemmän demokratiaa ja ettei jengillä olisi selvää johtajaa. Alex pahoinpitelee heidät näyttääkseen johtajan asemansa. Myöhemmin muut jengiläiset yllyttävät Alexin murtautumaan erään naisen taloon ja tappamaan tämän. Alex tekeekin sen, mutta muut pahoinpitelevät hänet ja jättävät hänet poliisien armoille. Alex jää kiinni petoksen seurauksena ja joutuu vankilaan. Vankilassa Alex on kaksi vuotta. Hänelle tarjotaan mahdollisuutta lyhentää vankeusaikaansa osallistumalla uuden Ludovico-hoitomenetelmän kokeiluun. Siinä hänet [[Ehdollistaminen|ehdollistetaan]] hyvin shokeeraavin [[Behaviorismi|behavioristisin]] psykologisin keinoin vihaamaan väkivaltaa. Hänet pakotetaan katsomaan kauheita väkivaltavideoita, ja vaikka Alex huutaa ja kärsii, häntä ei päästetä pois. Samalla kun hänestä tulee mallikansalainen, hänestä tehdään myös tahdoton kone (kellopeli, vihannes). Terapian sivutuotteena hänet myös saadaan vieroksumaan aiemmin jumaloimaansa Beethovenin musiikkia.
 
Hoidon päätyttyä Alex päästetään pois vankilasta, mutta hän joutuu monesti heitteille ja niiden henkilöiden pahoinpitelemäksi, joita hän aiemmin itse pahoinpiteli. Muun muassa Pim, Billyboy ja kirjaston mies, jonka kanssa jengi kirjan alussa ”piti hauskaa”, hakkaavat Alexin. Hän joutuu myös lähtemään kotoaan, koska uusi alivuokralainen ei hyväksy häntä taloon hänen entisten tekojensa vuoksi. Hän joutuu kadulle ja menee pyytämään eräästä talosta apua, mutta talossa asuukin sama kirjailija, jonka Alex pahoinpiteli kaksi vuotta sitten. Kirjailija ei tunnista häntä, mutta myöhemmin hän huomaa Alexin identiteetin. Hän lukitsee Alexin tyhjään huoneeseen ja laittaa soimaan [[Sinfonia nro 9 (Beethoven)|Beethoovenin yhdeksännen]], jonka kuullessaan Alex alkaa voida pahoin ja kärsiä. Alex päättyy lopussa yrittämään [[itsemurha]]a hyppäämällä ikkunasta, mutta hän ei kuole vaan joutuu sairaalaan, jossa poliitikot alkavat pitää hänestä huolta ja parantavat hänet. Viimeisessä luvussa Alex on kerännyt uuden jengin, ja he huvittelevat täysin samalla tavalla kuin kirjan alussa. Jopa käytetyt sanat ovat lähes samat. Lopulta Alex kuitenkin huomaa, että hän on liian vanha tuollaiseen touhuun ja lopettaa jenginsä johtamisen. Ympäröivän yhteiskunnan kuvaus on teoksessa hyvin julmaa ja kriittistä, ja teosta onkin verrattu [[George Orwell]]in teoksiin.
 
== Kirjan arvosteluja ==
Rivi 17 ⟶ 22:
== Lähteet ==
 
* [http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,829950,00.html?internalid=atb100 The Ultimate Beatnik: A Clockwork Orange - Anthony Burgess] Artikkeli Time- lehdessä 15.2.1963
* [http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&action=book&book_id=431 Risingshadow.net]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellopeliappelsiini”