Ero sivun ”Helsingin sokeainkoulu” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(Ak: Uusi sivu: '''Helsingin sokeainkoulu''' oli Suomen ensimmäinen sokeiden oppilaitos. Se aloitti toimintansa 1. lokakuuta 1865 ruotsinkielisenä. ==Historia== Ajatus sokeiden oppilaitoksen p...)
 
Ajatus sokeiden oppilaitoksen perustamisesta syntyi Suomessa sen jälkeen kun "kuuromykkäinkouluja" oli perustettu niin että niitä oli 1860-luvun alussa neljä. Aloitteentekijöinä olivat [[Uno Cygnaeus ja Carl Henrik Alopaeus]], jotka olivat ulkomailla tutustuneet myös sokeiden opetukseen. [[Mathilda Linsén ja Karl Mortimer Stenius]] lähtivät senaatin määrärahan turvin opintomatkoille merkittäviin sokeiden oppilaitoksiin, joista erityisesti vaikutteita saatiin Kööpenhaminasta ja Dresdenistä. Linsén teki sitten kesäkuussa 1865 senaatille aloitteen ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä, ja opetus alkoi väliaikaisena Blindanstalten i Helsingfors -nimisenä kouluna. Vuonna 1892 annetulla asetuksella opetus vakinaistettiin. Helsingin koulun yhteyteen perustettiin vuonna 1929 viisipaikkainen yksityinen sokeain lasten esikoulu.<ref name="diss">[http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=5&t=473 Moilanen, Aatu: "Otetaan vastuu omista asioista" Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865-1939, väitöskirja, tiivistelmä], viitattu 24.8.2012</ref>
 
Koulu toimi vuosina 1865–1872 Mellinin huvilassa Kaivopuistossa, 1872–1886 Konstantininkatu 22:ssa (nykyinen Meritullinkatu) ja 1886–1898 Maneesikatu 5:ssä Kruununhaassa.<ref>[http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-825-0/urn_isbn_952-458-825-0.pdf Aatu Moilanen, "Otetaan vastuu omista asioista", Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939, väitöskirja], viitattu 24.8.2012</ref> Vuonna 1898 se sai oman rakennuksen<ref name="diss"/> Helsingin Kallioon osoitteeseen Ensi linja 1. 1921Vuonna oppivelvollisuuslaki1898 tulivalmistuneen koskemaanrakennuksen myössuunnitteli sokeitaarkkitehti [[Theodor Granstedt|Ernst Theodor Granstedt]].<ref>[http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Catering-palvelut/Kokous-+ja+juhlapalvelut/Kokous-+ja+juhlatilat/Ensi+linja+Ykk_nen nameKokous- ja juhlatilat. Hel.fi], viitattu 24.8.2012</ref> 1972 Sokeainkoulu muutti Jyväskylään<ref>[http://www.vsn.fi/arkisto.php?archive="diss"1155808868&subaction=list-archive& Varsinais-Suomen näkövammaiset], viitattu 24.8.2012</ref>.
 
1921 oppivelvollisuuslaki tuli koskemaan myös sokeita.<ref name="diss"/>
Vuosina 1865-1939 kouluun otettiin 401 oppilasta. Koulu oli sisäoppilaitos. Kielikiistojen vuoksi 1930-luvulla perustetiin ruotsinkielisille oma koulu.<ref name="diss"/>
 
Vuosina 1865-19391865–1939 kouluun otettiin 401 oppilasta. Koulu oli sisäoppilaitos. Kielikiistojen vuoksi 1930-luvulla perustetiin ruotsinkielisille oma koulu.<ref name="diss"/>
Helsingin sokeainkoulu muutti Jyväskylään 1972<ref>[http://www.vsn.fi/arkisto.php?archive=1155808868&subaction=list-archive& Varsinais-Suomen näkövammaiset], viitattu 24.8.2012</ref>. Siihen asti se toimi osoitteessa Ensi linja 1. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Theodor Granstedt|Ernst Theodor Granstedt]].<ref>[http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Catering-palvelut/Kokous-+ja+juhlapalvelut/Kokous-+ja+juhlatilat/Ensi+linja+Ykk_nen Kokous- ja juhlatilat. Hel.fi], viitattu 24.8.2012</ref>
 
Koulun ensimmäinen johtaja oli Mathilda Linsén, joka kuoli seitsemän vuoden kuluttu. Vuodesta 1877 alkaen johtaja oli Johanna Maria Ingman eli [[Hanna Ingman]]. Sitä ennen koulu oli ollut seitsemän vuotta vailla johtajaa Linsenin kuoltua.<ref>[http://www.syry.fi/files/historiikki-tekstina-2010.doc Sokeain ystävät historiikki], viitattu 24.8.2012</ref> Ingman siirtyi johtajan tehtävästä syrjään 1903. Molemmat johtajat kohotettiin sokeiden äitihahmoiksi<ref name=Aino>[http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/sokeaino.pdf
6 557

muokkausta