Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä

[[Seinäjoen rautatieasema]] valmistui [[Tampere]]–[[Vaasa]]-rautatien varrelle 1883, minkä seurauksena Seinäjoen taajama-asutuksen painopiste alkoi siirtyä uudelle asemanseudulle. Vuosina 1883–1886 rakennetun [[Suomen päärata|Oulun-radan]] valmistuminen merkitsi Seinäjoen muuttumista tärkeäksi risteysasemaksi. VieläSeuraavan kerran asema-alue laajeni, kun [[Suupohjan rata]] [[Kaskinen|Kaskisiin]] ja [[Kristiinankaupunki]]in valmistui 1913.<ref name = RKY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4207 | Nimeke = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY: Seinäjoen rautatieasema-alue| Tekijä = | Ajankohta =22.12.2009 | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 20.8.2012 }}</ref> 1970-luvulla [[Parkanon rata]] nopeutti matkaa Tampereen ja Seinäjoen välillä, ja vanha asemarakennus sai tehdä tietä uudelle Matkakeskukselle.

Pelkästään rautatiehenkilökuntaa oli 1920-luvun lopulla pelkästään rautatiehenkilökuntaa oli Seinäjoella jo yli 450.<ref name = RKY /> Monet heistä rakensivat itselleen talon paikkakunnalle, muun muassa keskustan kaakkoispuolella sijaitsevalle [[Kapernaumi]]n alueelle. Asemanseudulle alkoi ilmaantua yhä enemmän liikkeitä palvelemaan niin rautatieläisiä, matkustavaisia kuin lähiseutujen asukkaita. Kauppaliikkeitä alkoi Itikanmäen ohella nousta aseman kohdalle Puskantien ja Kalevankadun välimaastoon, sekä Törnävälle johtavalle Vapaudentielle. Asemanviertä kulkevalle Valtionkadulle alkoi syntyä ravintoloita, kahviloita sekä autokauppoja. Säästöpankki pysyi pitkään Itikanmäellä, mutta aseman liepeille nousi muun muassa [[Walter Thomé]]n suunnittelema [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] talo.<ref name = MÄKI />

Seinäjoen keskustan vilkastumiseen vaikuttivat myös sen laitamille syntyneet teollisuusyritykset ja muut suuret työnantajat. Keskustan lounaispuolelle vanhan vesitornin ympärille syntyi Seinäjoen Kehruu- ja Kutomotehdas, Seinäjoen Saha Oy sekä [[Mallaskoski|Mallaskosken]] panimo ja virvoitusjuomatehdas. Nyykoolinmäelle nousi monien muiden teollisuuslaitosten ohella Itikan teurastamo (nykyinen [[Atria-yhtymä|Atria]]), [[nahkuri|nahkimo]] ja [[lapikkaat|lapikastehdas]], ja paikan nimikin muuttui kansan suussa Itikanmäeksi.<ref name = MÄKI /> [[Marttila]]an, Vapaudentien ja joen väliin valmistui vuonna 1931 valtava lääninsairaala,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/ajankohtaista/tiedotteet/marttila_yleissuunnitelma_selostus/Files/6.swf | Nimeke = Yleissuunnitelmaselostus : Alueen historiaa| Tekijä = | Ajankohta = 29.5.2010| Julkaisija =Seinäjoen kaupunki | Viitattu = 21.8.2012 }}</ref> joka nyt on pääosin [[Seinäjoen ammattikorkeakoulu]]n sosiaali- ja terveysalan [[kampus|kampuksena]].