Wikipedia

Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 672 muokkausta
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 672 muokkausta
määrittely paremmin, lisää historiaa ym
Rivi 1:
[[File:Kalevankatu Seinäjoki.JPG|thumb|250px|Kalevankatu vanhalta torilta.]]
{{commonscat|Seinäjoki city centre}}
'''Seinäjoen keskusta''' on [[Seinäjoki|Seinäjoen]] kantakaupungin keskeinen osa, joka rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Valtionkatuun, idässä Ruukintiehen ja ratapihaan, etelässä Kirkkokatuun ja [[Aaltokeskus|Aaltokeskukseen]] ja lännessä Vapaudentiehen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/tekniikka/kaupunkisuunnittelu_ja_kaavoitus/99_yleiskaavat/seinajoen_yleiskaava_1994/.seinajoki_1994.html/8181.pdf | Nimeke = Seinäjoen oikeusvaikutteeton yleiskaava 1994| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seinäjoen kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus| Viitattu = 21.8.2012 | Kieli = }}</ref> Alue on kaupungin ja monessa tapauksessa koko [[Etelä-Pohjanmaa]]n maakunnan erikoisliikkeiden, liikenteen ja viihdetarjonnan keskus.
[[Seinäjoki|Seinäjoen]] '''keskusta''' on [[Etelä-Pohjanmaa]]n maakunnan erikoisliikkeiden, liikenteen ja viihdetarjonnan keskus. Keskustassa sijaitsee Suomen ensimmäinen [[matkakeskus]], joka valmistui 1970. Sen yhteydessä ovat sekä [[Seinäjoen rautatieasema|Seinäjoen rautatie-]] että [[linja-auto]]asemat.
 
Keskustassa sijaitsee Suomen ensimmäinen [[matkakeskus]], joka valmistui 1970. Siinä toimivat sekä [[Seinäjoen rautatieasema|Seinäjoen rautatie-]] että [[linja-auto]]asemat. Keskustassa on myös mm. elokuvateatteri Marilyn, tori, "Vekseliaukio" pankkeineen, sekä ostoskeskukset [[Torikeskus (Seinäjoki)|Torikeskus]], [[Epstori]], [[Megakeskus]] ja Lehtisen kauppakeskus. Alueella sijaitsee myös valtaosa Seinäjoen hotelleista ja ravintoloista. Oppilaitoksista keskustaan ovat sijoittuneet Marttilan koulu (alakoulu), Seinäjoen lyseo (yläkoulu) ja [[kansalaisopisto]] (entinen Tiklaksen tehdas Vapaudentiellä). [[Seinäjoen kaupunginkirjasto|Pääkirjasto]], [[Seinäjoen kaupunginteatteri|teatteri]], [[kaupungintalo]] ja [[Lakeuden Risti]]n kirkko sijaitsevat Aaltokeskuksessa keskustan ja [[Uppa]]n rajalla.
Keskustassa sijaitsee [[Aaltokeskus]], joka on ainutlaatuinen [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelema rakennuskokonaisuus.
 
Keskustassa on myös mm. elokuvateatteri Marilyn, tori, "Vekseliaukio", sekä ostoskeskukset [[Torikeskus (Seinäjoki)|Torikeskus]], [[Epstori]] ja [[Megakeskus]].
 
==Historiaa==
Seinäjoen nykyisen keskustan kehitys alkoi, kun [[Östermyran kartano]] teki [[konkurssi]]n 1890 ja alueenseudun kauppatoiminta alkoi siirtyä [[Törnävä]]ltä pohjoisemmaksi. Sopivaksi kauppapaikaksi muodostui ensin Nygårdin talosta nimensä saanut Nyykoolinmäki, nykyinen Itikanmäki, joka sijaitsi [[Ylistaro]]on, [[Ilmajoki|Ilmajoelle]] ja [[Nurmo]]on johtavien teiden risteyksessä. NyykoolinmäenSinne tunnetuinnousi kauppiasyksityisten liekauppiaiden ollutpuotien "Ristilän mampselli", Herra-Jouppilan [[pehtori|pehtoorin]] Joonas Holmströmin tytär. Risteykseen nousilisäksi vuosisadan vaihteen tienoilla [[Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa|Seinäjoen Osuuskaupan]] päämyymälä, joka toimi siinä kunnes uusi [[Funktionalismi|funkkis]]-osuuskauppa rakennettiin 1936 nykyiseen Keskus- ja Koulukadun risteykseen. Nyykoolin- tai Itikanmäelle nousi 1925 myös [[Matti Visanti|Matti Visannin]] piirtämät kunnantalo, sittemmin kauppalantalo, ja säästöpankin talo.<ref name = MÄKI >{{Kirjaviite | Tekijä = Mäki, Aki | Nimeke =Kauppa kävi, jotta pirellä piti – Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa | Vuosi = 1988 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Vaasa Oy | Tunniste = ISBN 952-90043-2-X| Viitattu = 21.8.2012 | Kieli = }}</ref>
 
[[Seinäjoen rautatieasema]] valmistui [[Tampere]]–[[Vaasa]]-rautatien varrelle 1883, minkä seurauksena Seinäjoen taajama-asutuksen painopiste alkoi siirtyä uudelle asemanseudulle. Vuosina 1883–1886 rakennetun [[Suomen päärata|Oulun-radan]] valmistuminen merkitsi Seinäjoen muuttumista tärkeäksi risteysasemaksi. Vielä kerran asema-alue laajeni, kun [[Suupohjan rata]] [[Kaskinen|Kaskisiin]] ja [[Kristiinankaupunki]]in valmistui 1913.<ref name = RKY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4207 | Nimeke = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY: Seinäjoen rautatieasema-alue| Tekijä = | Ajankohta =22.12.2009 | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 20.8.2012 }}</ref>
 
Pelkästään rautatiehenkilökuntaa oli 1920-luvun lopulla jo yli 450.<ref name = RKY /> Monet heistä rakensivat itselleen talon läheisellekeskustan kaakkoispuolella sijaitsevalle [[Kapernaumi]]n alueelle. Asemanseudulle alkoi ilmaantua yhä enemmän liikkeitä palvelemaan niin rautatieläisiä, matkustavaisia kuin lähiseutujen asukkaita. KauppatoimintaaKauppaliikkeitä alkoi Itikanmäen ohella syntyänousta aseman kohdalle Puskantien ja Kalevankadun välimaastoon, sekä Törnävälle johtavalle Vapaudentielle. Asemanviertä kulkevalle Valtionkadulle alkoi syntyä ravintoloita, kahviloita sekä autokauppoja, kuten vuosikymmeniä paikalla toiminut Lauri Koiviston autoliike. Säästöpankki pysyi pitkään Itikanmäellä, mutta aseman liepeille nousi muun muassa [[Walter Thomé]]n suunnittelema [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] talo.<ref name = MÄKI />
 
Seinäjoen keskustan vilkastumiseen vaikuttivat myös sen laitamille syntyneet teollisuusyritykset ja muut suuret työnantajat. Keskustan lounaispuolelle vanhan vesitornin ympärille syntyi Seinäjoen Kehruu- ja Kutomotehdas, Seinäjoen Saha Oy sekä [[Mallaskoski|Mallaskosken]] virvoitusjuomatehdas. Nyykoolinmäelle nousi monien muiden teollisuuslaitosten ohella Itikan teurastamo (nykyinen [[Atria-yhtymä|Atria]]), [[nahkuri|nahkimo]] ja [[lapikkaat|lapikastehdas]], ja paikan nimikin muuttui kansan suussa Itikanmäeksi.<ref name = MÄKI /> [[Marttila]]an, Vapaudentien ja joen väliin valmistui vuonna 1931 valtava lääninsairaala,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/ajankohtaista/tiedotteet/marttila_yleissuunnitelma_selostus/Files/6.swf | Nimeke = Yleissuunnitelmaselostus : Alueen historiaa| Tekijä = | Ajankohta = 29.5.2010| Julkaisija =Seinäjoen kaupunki | Viitattu = 21.8.2012 }}</ref> joka nyt on pääosin [[Seinäjoen ammattikorkeakoulu]]n kampuksena.
 
Kun rautatietoiminta oli huomattavasti kasvattanut Seinäjoen asemanseutua, vuonna 1931 Seinäjoen kirkonkylä jaettiin Seinäjoen [[kauppala]]ksi (nykyinen keskusta ja ympäröivä kantakaupunki) ja Seinäjoen [[maalaiskunta|maalaiskunnaksi]] (nykyinen Törnävä). Vuoden 1959 alussa maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan, ja kaupungiksi Seinäjoki nimettiin vuonna 1960.<ref name = RKY />▼
 
Vilkkaasta kauppatoiminnasta huolimatta Seinäjoen kauppalan keskustan kadut olivat pitkään päällystämättömiä ja savisia ja varustettu parhaimmillaan vain puusta tehdyillä jalkakäytävillä. Siitä syntyi haukkumanimi "kurakauppala". Viimeistään 1960-luvulla kadut saivat [[asfaltti]]päällysteen, ja kivi oli jo aiemmin syrjäyttänyt puun talojen rakennusmateriaalina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Aaltonen, Markus | Otsikko = Notta oikeen kurakauppala | Julkaisu =Ilkka | Ajankohta = 21.09.2011| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka =Seinäjoki | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/notta-oikeen-kurakauppala-1.1069254 | www-teksti = Kolumnin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.8.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Muiden kaupunkien tapaan alkoi vanhojen puutalojen purkuvimma ja korvaaminen uusilla, Seinäjoella yleensä vain 2–3-kerroksisilla kivitaloilla. Seinäjoen ydinkeskustan isommista puutaloista on nyt jäljellä enää lähinnä [[Oiva Polari|Pollarin talo]] "Vekseliaukion" kulmalla, entinen rautatieläisten talo (nyt hotelli Alma) sekä Alvar Aallon nuoruudentyö, Kauppakadun [[Seinäjoen suojeluskuntatalo|suojeluskuntatalo]]. Vanhoista kivitaloista komeimpiin kuuluu Matti Visannin piirtämä ja hiljattain kunnostettu vanha Seurahuone, jonka ohi kulkeva kävelykatu Puistopolku nimettiin uudelleen Matti Visannin kujaksi. Visannin jäljiltä ovat yhä pystyssä myös Puskantien vanha "kivikoulu", nykyinen Nuorisokeskus, sekä Marttilan koulu. Pienempi kivitalo, punainen Talvitien talo Kauppakatu 7:ssä, on jäänyt Epstorin ostoskeskuksen kainaloon.
 
Viime vuosina Seinäjoen keskustan tyhjille tonteille on alkanut nousta entistä korkeampia rakennuksia, uusia [[hissi]]llä varustettuja asuinkerrostaloja. Keskustan katuverkostoa ollaan muuttamassa paremmin jalankulkua ja pyöräilyä, huonommin turhaa autoilua palvelevaksi muun muassa kävelypainotteisten katujen ja maanalaisten pysäköintihallien avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/tekniikka/kaupunkisuunnittelu_ja_kaavoitus/01_keskusta/.maakunta-aukion_kaavan_muutos.html/28136.pdf | Nimeke =KESKUSTA 1. kaupunginosa, Keskusta Korttelit 27 osa, sekä katu- ja torialueet ASEMAKAAVAN SELOSTUS | Tekijä = Norja, Martti | Tiedostomuoto =pdf| Selite = Diaarinumero 729/2005/511| Julkaisu = | Ajankohta =18.10.2006 (täydennetty 26.10.06, 7.12.06, 20.10.2008, 24.11.08) | Julkaisupaikka = Seinäjoki| Julkaisija = Seinäjoen kaupunki, kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluyksikkö | Viitattu = 21.8.2012 | Kieli = }}</ref>
▲Kun rautatietoiminta oli huomattavasti kasvattanut Seinäjoen asemanseutua, vuonna 1931 Seinäjoen kirkonkylä jaettiin Seinäjoen [[kauppala]]ksi (nykyinen keskusta) ja Seinäjoen [[maalaiskunta|maalaiskunnaksi]] (nykyinen Törnävä). Vuoden 1959 alussa maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan, ja kaupungiksi Seinäjoki nimettiin vuonna 1960.<ref name = RKY />
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Seinäjoen_keskusta”