Ero sivun ”R. A. Wrede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tark. |
lis. |
||
Rivi 2:
'''Rabbe Axel Wrede af Elimä'''<ref name="adels">[[Finlands ridderskaps och adels kalender]], 1956, sivu 537</ref> ([[16. heinäkuuta]] [[1851]] [[Anjala (kunta)|Anjala]] – [[16. helmikuuta]] [[1938]] Anjala)<ref name="matrikkeli">{{Edustajamatrikkeli|nro=911765}}</ref> oli suomalainen oikeustieteen [[professori]] ja poliitiikko. Hän oli yksi [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] perustajista.
R. A. Wrede oli tunnetun vapaaherrallisen [[Wrede af Elimä]] -aatelissuvun edustaja. Hänen veljensä oli arkkitehti [[K. A. Wrede]] ja heidän lankonsa oikeustieteilijä [[Robert Hermanson]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=6779|nimi=Wrede (1200 - )|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=30.7.2007}}</ref> Heidän vanhempasa olivat kihlakunnantuomari Henrik August Wrede ja Anna Vilhelmina Baeckman.<ref name="matrikkeli" /> Toimittuaan sukunsa edustajana valtiopäivillä vuodesta 1877 [[säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivien]] loppuun Wrede oli kansanedustajana 1910–1913 ja 1917–1918. Wrede oli perehtynyt erityisesti siviililainoppiin ja [[prosessioikeus|prosessioikeuteen]]. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]n professori 1885–1905 ja rehtori 1905 sekä sitten [[Suomen senaatti|senaatin]] oikeusosaston jäsen ja maan korkeimmassa tuomarinvirassa eli oikeusosaston varapuheenjohtaja vuoteen 1909, jolloin hän erosi keisarin perustuslain tulkinnan takia. Åbo Akademin kanslerina hän toimi lähes kuolemaansa asti.<ref>http://www.finnicakymenlaakso.fi/henkilogalleria/kv/index_v.php?id=26</ref>
R. A. Wreden joskus unohdettu suurtyö oli Suomen hallitusmuodon valmistelu omistamassaan [[Wredeby]]n kartanossa kesällä 1917 yhdessä [[K. J. Ståhlberg]]in sekä [[Anton Kotonen|Anton Kotosen]] kanssa. Heidän valmistelemansa luonnos toimi myöhemmin [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|vuonna 1919 hyväksytyn tasavaltalaisen hallitusmuodon]] pohjana. Wrede tosin itse vastusti [[tasavalta]]a ja olisi halunnut Suomesta [[monarkia]]n.
| |||