Versio 11. elokuuta 2012 kello 21.03 muokkaa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 389 muokkausta →‎Muita matalapaineita: solan määritelmä vaikka tuohon ← Vanhempi muutos		Versio 11. elokuuta 2012 kello 21.14 muokkaa kumoa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 389 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Matalapaineessa''' [[ilmanpaine]] on pienempi kuin ympäröivillä alueilla. Yleensä matalapaineeseen liittyy huono sää, voimakkaita tuulia, sateita ja [[ukkonen\|ukkosiakin]]. Matalapaine kehittyy monesti kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalle. Huonoa säätä on varsinkin matalapaineeseen liittyvien [[säärintama\|säärintamien]] ja ~~[[matalan sola\|matalan~~ solien]] alueella, mutta voi olla myös yksittäisiä [[sadekuuro]]ja. Suomen säärintamat liittyvät keskileveysasteiden liikkuviin matalapaineisiin, jotka keskimäärin syntyvät [[Atlantti\|Atlantilla]] ja kuolevat [[Siperia]]ssa. [[Hurrikaani]]t ja muut trooppiset [[hirmumyrsky]]t ovat myös voimakkaita matalapaineita. Rivi 53: === Matalapainesarjat, keskusmatalat ja sivumatalat === Matalapaineet kehittyvät monesti polaaririntamaan sarjoina. Matalapaineen omiin rintamiin voi kehittyä pienempiä [[sivumatalapaine\|sivumataloita]] tai matalan osakeskuksia, monesti okkluusiopisteeseen, jossa kylmä ja lämmin rintama kohtaavat. Monesti matalapaineet esiintyvät sarjoina, joissa ensimmäinen matalapaine voi olla hyvin pitkälle okludoitumassa, toinen matalapaine vasta okludoitumisen alussa, kolmannessa lämmin ja kylmä rintama vielä erillään jne. Näitä matalapaineita erottaa toisistaan [[välikorkea]] eli [[korkeapaineen selänne\|korkean selänne]], joka tarkoittaa päivän parin kaunista jaksoa huonon sään välillä. Joillakin alueilla, kuten Islannin eteläpuolella on suuria [[keskusmatalapaine\|keskusmataloita]], jotka pysyvät pitkään paikoillaan. == Ylätuulisääntö == Rivi 62: == Muita matalapaineita == ~~'''~~Arktinen rintama~~'''~~ on hyvin kylmän arktisen ilmamassan ja kylmän polaarisen ilmamassan raja. Tähän kehittyy lyhytikäisiä, voimakkaita, myrskyisiä ja pienehköjä ns. [[polaarimatala\|polaarimatalia]], joiden läpimitta on vain 100–200 km.{{lähde\|sille että polaarimatalat arktisessa rintamassa}} '''[[Kylmä pisara]]''' eli ''ylämatala'' on ilmakehän yläosissa oleva kylmän ilman pussi, joka ei aina näy maanpinnalla mitattaessa matalapaineena, vaikka siihen liittyy monesti kaatosateita. Kylmä pisara näkyy vain korkealla ilmakehässä, mutta edistää kuuropilvien syntyä ja voi aiheuttaa maanpinnalle kaatosateita. Rivi 76: '''Matalat maan ja meren yllä''' Kesäpäivän [[merituuli]] ja syksyisen yön maatuuli johtuvat matalista, jotka kehittyvät maan ja meren yllä. Kun aurinko lämmittää maata päivällä, syntyy matalapaine, joka synnyttää pilviä ja imee ilmaa mereltä päin. Näin syntyy merituuli. Mutta syksyisenä yönä, jolloin meri on vielä lämmin, matalapaine syntyykin meren ylle ja tuulee maalta<ref>Sääoppi, Peltonen, 1984</ref>. Nämä matalat ovet yleensä melko heikkoja. Näitä matalapaineita melko lähellä on [[monsuuni]]-ilmiö.{{selvennä\|lähellä maantieteellisesti vai fysikaalisesti}} Matalapaineen sola on laajempaan matalapaineen alueeseen liittyvä uloke, jossa saman ilmanpaineen käyrät isobaarit eivät muodosta suljettua silmukkaa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc?p_p_id=abc_WAR_fmiwwwportlets&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_abc_WAR_fmiwwwportlets_selectedInitial=M \| Nimeke = Matalapaineen sola \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = Ilmakehä ABC \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Ilmatieteen laitos \| Viitattu = 11.8.2012 \| Kieli = }}</ref> Muodoltaan se vastaa järvessä olevaa lahtea. == Katso myös ==

Ero sivun ”Matalapaine” versioiden välillä