Ero sivun ”Valentin Vaala” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Ylen tiedoissa on virhe, muiden lähteiden mukaan syntymäpaikka Helsinki, jonne perhe muutti jo 1890
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
lähteellisen tiedon kumoaminen. Artikkeli palautetaan Käyttäjä: Ashokan tekemän version muokaisesti. Syntymäpaikasta olisi syytä keskustella artikkelin keskustelu sivuilla
Rivi 5:
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[11. lokakuuta]] [[1909]]
| syntymäpaikka = [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/valentin-vaalaa-juhlitaan-mykkaklassikolla-mustalaishurmaaja| Nimeke =Valentin Vaalaa juhlitaan mykkäklassikolla Mustalaishurmaaja
| syntymäpaikka = [[Helsinki]]
|Julkaisu= Teeman Elävä arkisto|Julkaisija= Yleisradio| Viitattu =22.09.2009}}</ref>
| aktiivisena = 1929–1963
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|11|10|1909|21|11|1976}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]]
| oikea nimi = Valentin JakovitshJakovitš Ivanoff
| muut nimet =
| ammatti = [[Elokuvaohjaaja]]
Rivi 20 ⟶ 21:
| ehdokkuudet =
}}
'''Valentin Vaala''' (oik. ''Valentin Jakovitsh Ivanoff''<ref>Valentin säilytti oikean sukunimensä kuolemaansa asti (Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 33).</ref>, [[11. lokakuuta]] [[1909]] [[HelsinkiPietari (kaupunki)|Pietari]] – [[21. marraskuuta]] [[1976]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[elokuvaohjaaja]]. Hän aloitti uransa yhdessä [[Theodor Tugai]]n kanssa 1920-luvun lopulla ja säväytti elokuva-alan piirit modernilla ja kansainvälisessä otteellaan. Vaala toimi [[Suomi-Filmi]]n pitkäaikaisena ohjaajana ja ohjasi kaikkiaan 44 pitkää elokuvaa vuosina 1929–1963. Näiden joukossa on klassikoiksi tunnustettuja töitä, kuten ''[[Mustalaishurmaaja]]'', ''[[Juurakon Hulda (vuoden 1937 elokuva)|Juurakon Hulda]]'', ''[[Linnaisten vihreä kamari]]'', ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä|Loviisa]]'', ''[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]]'' ja ''[[Gabriel, tule takaisin (elokuva)|Gabriel, tule takaisin]]''.
 
Vaala hyödynsi elokuviensa lähteinä suomalaisen kirjallisuuden klassikoista. Hänen monet elokuvasovituksensa pohjautuivat [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]], [[Mika Waltari]]n, [[F. E. Sillanpää]]n, [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] ja [[Maiju Lassila]] teksteihin. Vaala oli [[Suomen venäläiset|suomalais-venäläinen]], puhui sujuvasti kolmea kieltä, ja hän oli pitkälti itseopiskelun kautta hankkinut laajan sivistyksen.
 
== Varhaiset vuodet ==
'''Valentin Jakovitš Ivanoff''' syntyi 11. lokakuuta vuonna 1909 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] pääkaupungissa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/valentin-vaalaa-juhlitaan-mykkaklassikolla-mustalaishurmaaja| Nimeke =Valentin Vaalaa juhlitaan mykkäklassikolla Mustalaishurmaaja
Valentin|Julkaisu= VaalanTeeman Elävä arkisto|Julkaisija= Yleisradio| Viitattu =22.09.2009}}</ref> isoisän isä oli Pjotr Hristoforovitsh Ivanoff, joka avioitui 1850-luvulla helsinkiläisneitosen kanssa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-17">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 17</ref> Avioliitosta syntyi vuonna 1860 Vasilj, joka kastettiin Helsingin sotilassairaalan kirkossa [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Vasilj muutti Pietariin 1879 jatko-opintoja varten ja avioitui pian sen jälkeen. Avioliitosta syntyi Valentin Vaalan isä Jakov 1884. Vasilj jäi leskeksi ja solmi uuden avioliiton. Koko perhe muutti takaisin Helsinkiin 1890. Suomessa Vasilj perusti turkisompelimon sekä myöhemmin hattukaupan.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-18">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 18</ref> Suomen kansalaisuuden hän sai 1918.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-19">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 19</ref>
 
Vasiljin poika Jakov avioitui Nadeschda Aleksandrovna Jefimoffin<ref>Nadescha, puhuttelunimi Nadja, (1884–1959) oli paljasjalkainen helsinkiläinen (Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 19 & s. 33).</ref> kanssa vuonna 1909. Avioliitosta syntyi poika Valentin 1909 ja tytär Tatjana 1911. Jakovin perheen ensimmäinen koti sijaitsi Helsingin [[Katajanokka|Katajanokalla]]. Valentinin syntymän aikoihin Helsingin väestöstä runsas puolet puhui [[Suomen kieli|suomea]], 35 prosenttia [[Ruotsin kieli|ruotsia]] ja 7 prosenttia [[Venäjän kieli|venäjää]].<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-19"/> Perhe muutti myöhemmin [[Unioninkatu|Unioninkadulle]], jossa se asui seuraavat 17 vuotta.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-20">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 20</ref> Valentin kävi koulunsa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseurakunnan]] ylläpitämässä [[Tabunovin koulu]]ssa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 21</ref>