Avaa päävalikko

Muutokset

171 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[11. lokakuuta]] [[1909]]
| syntymäpaikka = [[HelsinkiPietari (kaupunki)|Pietari]], [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]
| aktiivisena = 1929–1963
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|11|10|1909|21|11|1976}}
| ehdokkuudet =
}}
'''Valentin Vaala''' (oik. ''Valentin Jakovitsh Ivanoff''<ref>Valentin säilytti oikean sukunimensä kuolemaansa asti (Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 33).</ref>, [[11. lokakuuta]] [[1909]] [[HelsinkiPietari (kaupunki)|Pietari]] – [[21. marraskuuta]] [[1976]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[elokuvaohjaaja]]. Hän aloitti uransa yhdessä [[Theodor Tugai]]n kanssa 1920-luvun lopulla ja säväytti elokuva-alan piirit modernilla ja kansainvälisessä otteellaan. Vaala toimi [[Suomi-Filmi]]n pitkäaikaisena ohjaajana ja ohjasi kaikkiaan 44 pitkää elokuvaa vuosina 1929–1963. Näiden joukossa on klassikoiksi tunnustettuja töitä, kuten ''[[Mustalaishurmaaja]]'', ''[[Juurakon Hulda (vuoden 1937 elokuva)|Juurakon Hulda]]'', ''[[Linnaisten vihreä kamari]]'', ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä|Loviisa]]'', ''[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]]'' ja ''[[Gabriel, tule takaisin (elokuva)|Gabriel, tule takaisin]]''.
 
Vaala hyödynsi elokuviensa lähteinä suomalaisen kirjallisuuden klassikoista. Hänen monet elokuvasovituksensa pohjautuivat [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]], [[Mika Waltari]]n, [[F. E. Sillanpää]]n, [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] ja [[Maiju Lassila]] teksteihin. Vaala oli [[Suomen venäläiset|suomalais-venäläinen]], puhui sujuvasti kolmea kieltä, ja hän oli pitkälti itseopiskelun kautta hankkinut laajan sivistyksen.
 
== Varhaiset vuodet ==
Valentin VaalanIvanoff syntyi [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa vuonna 1909. Hänen isoisän isä oli Pjotr Hristoforovitsh Ivanoff, joka avioitui 1850-luvulla helsinkiläisneitosen[[helsinki]]läisneitosen kanssa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-17">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 17</ref> Avioliitosta syntyi vuonna 1860 Vasilj, joka kastettiin Helsingin sotilassairaalan kirkossa [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Vasilj muutti Pietariin 1879 jatko-opintoja varten ja avioitui pian sen jälkeen. Avioliitosta syntyi Valentin Vaalan isä Jakov 1884. Vasilj jäi leskeksi ja solmi uuden avioliiton. Koko perhe muutti takaisin Helsinkiin 1890. Suomessa Vasilj perusti turkisompelimon sekä myöhemmin hattukaupan.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-18">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 18</ref> Suomen kansalaisuuden hän sai 1918.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-19">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 19</ref>
 
Vasiljin poika Jakov avioitui Nadeschda Aleksandrovna Jefimoffin<ref>Nadescha, puhuttelunimi Nadja, (1884–1959) oli paljasjalkainen helsinkiläinen (Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 19 & s. 33).</ref> kanssa vuonna 1909. Avioliitosta syntyi poika Valentin 1909 ja tytär Tatjana 1911. Jakovin perheen ensimmäinen koti sijaitsi Helsingin [[Katajanokka|Katajanokalla]]. Valentinin syntymän aikoihin Helsingin väestöstä runsas puolet puhui [[Suomen kieli|suomea]], 35 prosenttia [[Ruotsin kieli|ruotsia]] ja 7 prosenttia [[Venäjän kieli|venäjää]].<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-19"/> Perhe muutti myöhemmin [[Unioninkatu|Unioninkadulle]], jossa se asui seuraavat 17 vuotta.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-20">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 20</ref> Valentin kävi koulunsa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseurakunnan]] ylläpitämässä [[Tabunovin koulu]]ssa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 21</ref>
 
Ajan tavan mukaisesti monet venäläisperheet[[Suomenvenäläiset|suomenvenäläis]]perheet omaksuivat toiseksi kotikieleksi ruotsin, mutta perheenjäsenet ymmärsivät ja puhuivat myös suomea – jo pelkästään liiketoimien takia.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21"/> Valentin puhui kotikielensä venäjän lisäksi ruotsia ja suomea sujuvasti. Sen sijaan kirjoitettu suomi luontui heikommin, ja myöhemmin urallaan hän tarvitsi [[Elokuvakäsikirjoitus|käsikirjoitusvaiheessa]] avustajia.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 33</ref> Valentinin äiti Nadescha toimi [[Harrastajateatteri|amatöörinäyttelijänä]], laulajana ja muusikkona.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21"/> Myös sisarukset Valentin ja Tatjana toimivat aktiivisesti näytelmäkerhoissa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-22">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 22</ref> Jo pienestä pitäen Valentinia kiinnosti enemmän teatteri kuin koulukäynti. Lopulta taiteilijaura vei voiton ja Helsingin venäläinen lyseo jäi kesken. Valentin meni 1920-luvun puolivälissä töihin [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] [[kuvalaatta]]osastolle.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33"/>
 
== Ensimmäiset ohjaukset ==
42 591

muokkausta