Ero sivun ”Bastionijärjestelmä” versioiden välillä

Bastionijärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa viimeistään 1500-luvulla tykistösodankäynnin kehittymisen johdosta. Tuolloin linnoihin ja kaupunginmuureihin perustuva puolustustaktiikka muuttui vanhanaikaiseksi. Ampuma-aseita on ollut suomessa käytössä aikaisemminkin ja 1400-luvun suomalaisten ritareiden (Raskas ratsuväen sotilas) perintöluetteloissa on mainuttu ajanmukainen aseistus mukaanlukien ampuma-aseet. Aseteknologia on levinnyt nopeasti ja se on ollut hyvin yhtenevää koko Itämeren alueella. Merkittävä rakennushanke oli 1500-luvun puolivälissä tehty Viipurin kaupungin linnoitteiden ajantasaistaminen, jolloin keskiaikaista kaupunginmuuria vahvistettiin bastioneilla sekä rakennettiin merkittävä laajennus kaupunkia suojaavaan linnoitteeseen. Tämän linnoitustyön merkittävimmät hankkeet olivat Äyräpään ja Pantsarlahden bastionit. Ruotsin rajat siirtyivät valloitus-sotien seurauksena siten, että uusia merkittäviä linnoitustöitä ei näytynähty tarpeellisiksi Suomen alueilla ennen 1700-lukua. Bastionijärjestelmän mukaisesti rakennettuja linnoituksia ovat Suomessa esimerkiksi [[Hattujen sota|hattujen sodan]] jälkeen rakennetut [[Augustin Ehrensvärd]]in suunnittelemat Viaporin eli [[Suomenlinna]]n ja [[Svartholma]]n merilinnoitukset sekä [[Venäjä|venäläisten]] [[1790-luku|1790-luvulla]] [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]] rakentama [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä]]. Lisäksi Suomen keskiaikaisia linnoja nykyaikaistettiin 1700-luvun kuluessa rakentamalla niiden etuvarustuksiksi bastioneja.