Ero sivun ”Kaulushaikara” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla
kh, lähteiden tarkennuspyyntö
Rivi 35:
 
Kaulushaikara pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla. Pohjoisimmat yksilöt muuttavat vesien jäätyessä etelämmäksi. Suomessa pesii n. 250 paria etelärannikolla ja Järvi-Suomessa<ref>http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/kaulushaikara.shtml#kanta-suomi</ref>.
Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 10000 - 1200010&nbsp;000–12&nbsp;000 paria. Venäjällä on 10000 - 3000010&nbsp;000–30&nbsp;000 ja Turkissa 30 - 50030–500 paria.
 
== Elinympäristö ==
Rivi 43:
== Lisääntyminen ==
 
Ainakin kaulushaikarakoiraat ovat paikkauskollisia ja palaavat samoille pesimäpaikoille. Nuoret kaulushaikarat pyrkivät levittäytymään kauemmaksi synnyinruovikoista. Kaulushaikara on moninaarainen eli polygyninen – yhdellä koiraalla voi olla 1-51–5 naarasta. Pesinnästä huolehtivat yleensä naaraat yksinään (pesän rakentaminen, hautominen, poikasten ruokinta), mutta yksiavioisten koiraiden arvellaan auttavan ainoata naarastaan haudonnassa ja poikasten ruokinnassa (Cramp ym. 1998){{Lähde tarkemmin|kirjan nimi?, sivunumero?}}.
 
Pesä sijaitsee tiheässä ja märässä ruovikossa. Pesyeessä on keskimäärin 5-65–6 munaa, muninta alkaa huhti-toukokuun vaihteessa. Poikaspesiä on havaittu kesäkuusta alkaen. Haudonta kestää 25-2625–26 vrk. Poikaset voivat kiivetä pesästä jo 10 vuorokauden ikäisinä, yleensä viimeistään 15-2015–20 vuorokauden ikäisinä. Poikaset saavuttavat lentokyvyn 50-5550–55 vuorokaudessa ja itsenäistyvät sen jälkeen nopeasti (Cramp ym. 1998; von Haartman ym. 1963){{Lähde tarkemmin|kirjan nimi?, sivunumero?}}.
 
== Ravinto ==