'''Yrjö-Koskinen''' on suomalainen [[vapaaherra]]llinen [[Suomen aateli|aatelissuku]]ssuku.<ref name="vapaaherra">{{Ritarihuone|357|Adliga ätten nr. 264: Yrjö-Koskinen}}</ref> Se on osa laajempaa [[Forsman (suku)|Forsmanin]] sivistyssukua.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=6625|nimi= Forsman (1500 - )|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=8.6.2004 (päivitetty 17.4.2008)}}</ref> Yrjö-Koskisen suvun kantaisä on senaattori ja historioitsija [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Georg Zacharias Forsman]], joka aateloitiin vuonna 1884 nimellä ''Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen'' ja suku esiteltiin [[Suomen ritarihuone]]elle aatelisena sukuna numero 264. Yrjö-Koskinen ja hänen jälkeläisensä korotettiin vuonna 1897 edelleen vapaaherralliseen säätyyn ja esiteltiin seuraavana vuonna vapaaherrallisena sukuna numero 62, jolloin aatelissuku nro 264 lakkasi olemasta. Vapaaherrallisella suvulla on suomenkielinen [[tunnuslause]]: ''Vapaa valpas vilpitön''.<ref>{{Ritarihuone|358|Friherrliga ätten nr 62: Yrjö-Koskinen}}</ref><ref name="vapaaherra" /> Yrjö-Koskinen oli ensimmäinen [[Suomen aateli]]in päässyt suku, joka käytti suomenkielistä sukunimeä.
Yrjö-Koskisen suvun edustajat ovat ansioituneet poliitikassa ja virkauralla. Monilla muilla aloilla ovat tulleet maineikkaiksi Y. S. Yrjö-Koskisen veljien ja serkkujen jälkeläiset, jotka ovat käyttäneet joko nimeä Forsman tai [[Koskimies]]. Nämä tunnetut suvut ovat siis hyvin läheistä sukua Yrjö-Koskisille. Myös [[Forsman (aatelissuku)|Forsman-aatelissuku]] on heille etäistä sukua.<ref name="KB" />
