'''Hans Henrik Gripenberg''' ([[14. huhtikuuta]] [[1754]] [[Karhiniemi]], [[Huittinen]] – [[25. lokakuuta]] [[1813]] [[Tukholma]]) oli Suomen sotaan osallistunut kenraalimajuri. HänenHän kuului [[Gripenberg]in aatelissukuun ja hänen vanhempansa olivat everstiluutnantti Odert Johan Gripenberg<ref>''[http://runeberg.org/stridfin/0070.html Striden om Finland 1808-1809]'', s. 54</ref> ja Eva Gustafva Silfversvan. Hän avioitui [[1780]] Hedvig Lovisa Janssonin kanssa. Heidän poikiaan olivat koulumies [[Odert Henrik Gripenberg]] ja senaattori [[Johan Ulrik Sebastian Gripenberg]].
Gripenberg kirjoittautui asepalvelukseen jo kahdeksanvuotiaana. Gripenberg otti osaa [[Kustaa III:n sota]]an majurina Hämeen jalkaväkirykmentissä. Hänet ylennettiin [[1789]] everstiluutnantiksi ja [[1794]] everstiksi sekä [[1795]] Hämeen jalkaväkirykmentin komentajaksi. Hän osallistui [[Suomen sota]]an ja [[1808]]-[[1809]] komensi Tornion seudulla 3 800 sotilaan vahvuista ''Ruotsin pohjoista armeijaa''.
Hänen joukkonsa antautuivat [[25. maaliskuuta]][[1809]] venäläiselle ylipäällikkö [[Barclay de Tolly]]lle, mistä hän joutui myöhemmin epäillyksi maanpetoksesta kuitenkaan ilman lopullisia oikeudellisia seuraamuksia.
