Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
|||
Rivi 5:
Kulttuurin merkittävin ero aiempiin arktisiin merikulttuureihin verrattuna oli valaanpyynti avomerellä ja suuret nahalla peitetyt ''umiak''-veneet. Kulttuuriin lienee myös tullut ensi kertaa hylkeiden avantopyynti vuoden 1200 tienoilla. Muuten Thulen ihmiset pyytivät mursuja, kaloja, karibuja ja lintuja<ref>[http://www.mnsu.edu/emuseum/prehistory/northamerica/culture/canadian/thule.html Thule, Mnsu.edu]</ref>. Thulen kulttuurin kupumainen talvimaja oli koottu valaanluista ja peitetty nahkalla<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0007996 The Canadian Encyclopedia]</ref>.
Thulelaisilla oli kosketus muun muassa Grönlantiin hieman vuoden 900 jaa. jälkeen purjehtineisiin norjalaisiin viikinkeihin. Näiden kanssa sodittiin ja käytiin kauppaakin. Norjalaiset hylkäsivät Grönlannin asumuksensa ilmaston kylmettyä tai joutuivat merirosvojen tai eskimojen uhreiksi. Thulen kulttuuri hävitti lähes täysin alueellaan aiemmin vallinneen [[Dorsetin kulttuuri]]n, ja muuttui [[Pieni jääkausi|Pienen jääkauden]] aikana ja kontakteissa eurooppalaisten kanssa "nykyiseksi" eskimokulttuuriksi.
Keskiaikaista Thulen kulttuuria sanotaan usein Ingusukin kulttuuriksi<ref name="green_117">Greenland, Past and Present, Hertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970, s. 117.</ref>. ''Inugsukin kulttuuri'' on sama kuin Thulen kulttuuri, jossa on mukana norjalaislta ostettuja tai niitä jäljitteleviä esineitä<ref name="green_122">Greenland, Past and Present, Hertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970,
▲''Inugsukin kulttuuri'' on sama kuin Thulen kulttuuri, jossa on mukana norjalaislta ostettuja tai niitä jäljitteleviä esineitä<ref name="green_122">Greenland, Past and Present, Hertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970, Sivu 122</ref>.
[[Tiedosto:Artic-cultures-900-1500.png|thumb|right|250px|Thulen kulttuuri korvasi aiemman Dorsetin kulttuurin Pohjois-Amerikan seudun arktisilla alueilla.]]
Rivi 19 ⟶ 15:
Itse [[Thule]]n kulttuuri syntyi Alaskan pohjoisrannikon ja lähialueen saaristojen valaanpyyntikulttuurien sulautuessa noin 700–1000 Pohjois-[[Alaska]]n rannikoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa., ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi<ref name="aa_45_48"/>.
Varhainen "Thulen kulttuuri" 500-1100 omaksui valaan metsästyksen. Valaanpyynti alkoi nyt 500 vuoden tauon jälkeen. Hylkeitä ja mursuja pyydettiin myös, kalastettiin, maalla metsästettiin [[karibu]]ja ja linnustettiin. Tätä varhaisvaihetta luonnehtivat harppuunat, keihäät veneet, koristeltu keramiikka, hiotut liuskeikivityökalut <ref name="past_272">Past Worlds, The Times Atlas of Archaelolgy, Times Books 1988, ISBN 0-7230-0306-8, s. 272-273.</ref> Noin 1200 alkoi norpan avantopyynti, mikä helpotti huomattavasti talvielämää.<ref name="ihmis_224">Ihmisen suku 1, Ensimmäiset ihmiset, WSOY 1993, ISBN 951-0-18779-8, Luku Arktiksen asuttajat, s. 224-</ref>
Thulen esieskimot vaelsivat nopeasti itään päin. Kulttuuri levisi noin 1000–1400 jaa. tienoilla [[Kanada]]n pohjoisosiin, [[Arktiset saaret|arktisille saarille]] ja [[Grönlanti]]in. Aluksi kulttuuri levisi [[Nunavut]]iin, [[Kanada]]an noin 1000 jaa. Yksi ryhmä asettui 1200-luvulla Luoteis-[[Grönlanti]]in. Niin sanotun "toiseen vaellusvaiheen" aikana Grönlannissa eskimot levittäytyivät 1200-1300-luvuilla [[Thule]]sta etelään.▼
Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman [[paleoeskimot|paleoeskimojen]] [[Dorsetin kulttuuri]]n, tai tämä kulttuuri oli hävinnyt 100-200 v ennen Thulen kulttuuria<ref name="ihmis_224"/> Lohdullisemman tulkinnan mukaan Thulen eskimot sulauttivat Dorsetin eskimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa. Eskimojen yhtenäinen kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon. Tämä viittaa thulelaisten kukistaneen dorsetilaiset väkivalloin. Eskimojen tarusto kertoo heidän ajaneen pois monesti jättiläisiksi mainitut ''tuniit''-ihmiset, jotka ehkä olivat dorsetilaisia. Tässä tapauksessa Thulen kulttuurin leviäminen perustui tekniseen ylivoimaan Dorsetin kulttuuriin nähden<ref name="aa_45_48"/>, thulelaisilla oli mm. jousipyssyjä joita dorsetilaislla ei ollut.▼
Vuodsen 1100-1600 thulelaiset hankkivat merkittävän osan ravinnoistaan valaista, ja heillä oli erikoistunut valaanpyyntikalusto, ja he pyytivät muita merinisäkkäitä<ref name="past_272"/>, mursuja ja hylkeitä. Thulelaisilla oli ominaista melko paikallaan pysyvä elämäntyyli<ref name="past_272"/>. Arktisiin oloihin erittäin hyvin sopeutuneilla Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli ja koirarekiä. Heillä oli kehittyneitä harppuunoita, valaisevia ja lämmittäviä valaanöljylamppuja, tuulelta suojaavia lumi-igluja, lumen aiheuttamaa häikäisyä estävät linssittömät rako-aurinkolasit ja kymmeniä erilaisia työkaluja<ref name="aa_45_48"/><ref name="past_272"/>.<!-- probe(r)s -->
▲Aluksi kulttuuri levisi [[Nunavut]]iin, [[Kanada]]an noin 1000 jaa. Yksi ryhmä asettui 1200-luvulla Luoteis-[[Grönlanti]]in. Niin sanotun "toiseen vaellusvaiheen" aikana Grönlannissa eskimot levittäytyivät 1200-1300-luvuilla [[Thule]]sta etelään.
▲Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman [[paleoeskimot|paleoeskimojen]] [[Dorsetin kulttuuri]]n, tai tämä kulttuuri oli hävinnyt 100-200 v ennen Thulen kulttuuria<ref name="ihmis_224"/> Lohdullisemman tulkinnan mukaan Thulen eskimot sulauttivat Dorsetin eskimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa. Eskimojen yhtenäinen kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon. Tämä viittaa thulelaisten kukistaneen dorsetilaiset väkivalloin. Eskimojen tarusto kertoo heidän ajaneen pois monesti jättiläisiksi mainitut ''tuniit''-ihmiset, jotka ehkä olivat dorsetilaisia.
Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi [[Labrador]]iin ja [[Baffininsaari|Baffininsaaren]] eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa [[Kanada]]n [[Arktiset saaret|arktisilta saarilta]] aiemman [[Dorsetin kulttuuri]]n. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
Norjalaiset [[viikingit]] olivat tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa suunnilleen vuosien 980–1500 tienoilla. He perustivat vuoden 985 jälkeen kolme siirtokuntaa [[Etelä-Grönlanti]]in, jossa oli tuolloin huomattavasti [[Keskiajan lämpökausi|nykyistä lämpimämpää]]. Eskimot ja norjalaiset viikingit kävivät kaupapa keskenään ja sotivatkin. Inuitit saapuivat Luoteis-Grönlantiin noin 1200 jaa., jonka jälkeen saapuivat viikinkien metsästysalueelle Nordsetaan ja Läntisen siirtokunan alueelle noin 1300 jaa., ja Itäisen siirtokunna alueella noin 1400<ref>Diamond 2005, s. 276.</ref>.▼
▲Norjalaiset [[viikingit]] olivat tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa suunnilleen vuosien 980–1500 tienoilla. He perustivat vuoden 985 jälkeen kolme siirtokuntaa [[Etelä-Grönlanti]]in, jossa oli tuolloin huomattavasti [[Keskiajan lämpökausi|nykyistä lämpimämpää]].
siirtokuntalaisten välille puhjenneessa sodassa. Viikinkien kertomusten mukaan konflikteja oli sekä dorsetilaisten että thulelaisten kanssa<ref>[http://www.cbc.ca/documentaries/natureofthings/2009/inuitodyssey/history.html, History of the Thule Migration]</ref>. Erään eskimon kertoman perimätietotarinan mukaan suurissa laivoissa kulkeneet merirosvot olisivat ryöstäneet erään norjalaisen siirtokunnan asukkaat orjiksi ja polttaneet talot, ja että eskimot saattoivat paeta näitä rosvoja toisin kuin norjalaiset. Tarinoita ei ole historiallisesti varmennettu. Musta surma saattoi rantautua siirtokuntiin 1400-luvun alussa, mistä voi kertoa se että viimeiset kirkkohäät pidettiin asiakirjojen mukaan suurimmassa siirtokunnassa 1406. Siirtokuntalaiset saattoivat yksinkertaisesti purjehtia pois ehkä aiempien vastoinkäymisten takia. Näitä olivat muun muassa aiemman turkis- ja mursunhammasviennin tyrehtyminen sekä varsinkin kylmenemisen aiheuttama kasvukauden lyhemenminen, joka johti ohrasatojen epäonnistumiseen ja eroosion aiheuttamaan laitumien tuhoon.▼
▲[[Viikingit Grönlannissa|Viikinkien siirtokunnat]] tuhoutuivat vuoden 1350 jälkeen. Täsmällistä syytä tuhoon ei tunneta, mutta monia tuhoisa tekijöitä ilmaantui siirtokuntien häviämisen aikoihin. Syy saatoi olla eskimojen ja siirtokuntalaisten välille puhjenneessa sodassa. Viikinkien kertomusten mukaan konflikteja oli sekä dorsetilaisten että thulelaisten kanssa<ref>[http://www.cbc.ca/documentaries/natureofthings/2009/inuitodyssey/history.html, History of the Thule Migration]</ref>. Erään eskimon kertoman perimätietotarinan mukaan suurissa laivoissa kulkeneet merirosvot olisivat ryöstäneet erään norjalaisen siirtokunnan asukkaat orjiksi ja polttaneet talot, ja että eskimot saattoivat paeta näitä rosvoja toisin kuin norjalaiset. Tarinoita ei ole historiallisesti varmennettu. Musta surma saattoi rantautua siirtokuntiin 1400-luvun alussa, mistä voi kertoa se että viimeiset kirkkohäät pidettiin asiakirjojen mukaan suurimmassa siirtokunnassa 1406. Siirtokuntalaiset saattoivat yksinkertaisesti purjehtia pois ehkä aiempien vastoinkäymisten takia. Näitä olivat muun muassa aiemman turkis- ja mursunhammasviennin tyrehtyminen sekä varsinkin kylmenemisen aiheuttama kasvukauden lyhemenminen, joka johti ohrasatojen epäonnistumiseen ja eroosion aiheuttamaan laitumien tuhoon.
Thulen eskimotkin joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin rannoilla tuli nyt ympärivuotinen merijää{{Lähde|Tarkista tämä ..}}. Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi. Näihin aikoihin Tanska alkoi perustaa siirtokuntiaan Grönlantiin.
== Katso myös ==
| |||