Ero sivun ”Elanto” versioiden välillä

 

== Osuuskauppaliikkeen aateristiriidat 1910-luvulla ==

Elanto kasvoi kymmenessä vuodessa vahvaksi toimijaksi pääkaupunkiseudun vähittäiskaupassa, kun se perusti leipä- ja maitokauppoja lähes jokaiseen kaupunginosaan. Lisäksi Elanto käynnisti meijeritoiminnan sekä alkoi paahtaa kahvia ja valmistaa kaljaa.

 

 

== Elannon markkina-asema vahvistuu 1920- ja 1930-luvuilla ==

Elanto vahvistui markkinoilla nostaen Tannerin asemaa sekä valtakunnan politiikassa että pääkaupungin elintarvike- ja vähittäiskaupassa. Osuuskunta rakensi uuden pääkonttorin Kaikukadulle, avasi uusia liikkeitä ja uudisti makkara- ja virvoitusjuomatehtaansa. Leipä pysyi perustuotteena, ja tuotannon turvaamiseksi rakennettiin uusi leipomo ja oma mylly. Tanner loi osuuskunnalleen omistamisen ideologian: myymälät ja tuotantolaitokset toimivat Elannon omissa kiinteistöissä.

 

== Sota-aika ja sen jälkeen==

1940- ja 1950-luvuilla sodasta toipuva Suomi rakensi ja kulutti. Elanto vastasi kysyntään perustamalla myymälöitä toisensa perään; kaupungeissa jokaiseen kaupunginosaan ja maaseudulla jokaiseen kylään.

 

 

== Elanto laajentaa toimenkuvaansa 1960-luvulla ==

Helsinki kasvoi edelleen voimakkaasti. Keskustassa korttelit alkoivat olla täynnä ja yksittäisten liikerakennusten rakentaminen oli vähäistä. Painopiste siirtyi lähiöihin ja aluerakentamiseen. Parhaat kauppapaikat jaettiin neljän koplassa, johon kuuluivat Elanto, Helsingin Osuuskauppa, [[Kesko]] ja [[Tuko]].

 

 

== Vastoinkäymisiä 1970-luvulla ==

Elannon keskusliikkeen OTK:n varat hupenivat tappiollisen teollisuuden ylläpitoon ja kannattamattomien Osuusliikkeiden tukemiseen. Kiinteistöomaisuuden ansiosta osuusliike pysyi pinnalla, mutta perusbisnes pyörii tappiolla. Edes [[Kannelmäki|Kannelmäen]] ja [[Leppävaara]]n uudet hypermarketit tai keskustan HM-baarit ja Pullapuodit eivät muuttaneet kokonaisuutta.

 

== Osuusliike muuttaa bisneslinjaustaan 1980-luvulla ==

Raskas teollisuus ja kannattamattomat Osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle, joka laittoi saman tien tuulemaan. Osuusliikkeiden ja niiden omistaman OTK:n fuusiosta muodostui 1983 E-osuuskunta Eka, josta muotoutui 1987 [[Osuuskunta Eka-yhtymä]]. Kuitenkin muista Osuusliikkeistä poiketen juuri Elanto ei lähtenyt tähän mukaan ja näin yli 65 vuotta kestänyt side Elannon ja OTK:n välillä oli historiaa. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon ''Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto'' jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

 

 

== Elannon ja HOK:n sulautuminen oli lähellä ==

Elanto sai ensimmäistä kertaa kilpailijan entisestä keskusliikkeestään, kun Eka osti [[Valintatalo]]-ketjun. Elannon asemaa parantaakseen pääjohtaja Ylermi Runko viritti pariin otteeseen keskustelun Elannon ja Helsingin Osuuskaupan fuusiosta tai ainakin merkittävästä yhteistyöstä. Vuonna 1989 fuusio oli lähempänä kuin koskaan aiemmin. Runko otti yhteyttä [[Pentti Pasuri]]in ja HOK:n hallintoneuvoston avainhenkilöihin. HOK:n hallintoelimissä aatteet ja johtajakysymykset kuitenkin herättivät epäluuloa, joka aiheutti hankkeen kaatumisen.

 

== E-liikkeen loppu ==

Vuonna 1992 Elanto ja Eka sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat ''Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton'' (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.

 

 

== Elanto ja HOK sulautuvat ==

Keväällä [[2000]] Elannon hallitus hahmotti tulevaisuuttaan velkasaneerauksen jälkeisessä ajassa. Vaihtoehtoja oli kolme: riskialtis yhteistyö alan ulkopuolelta tulevien pääomasijoittajien kanssa, yhteistyön syventäminen Osuuskunta Eka-yhtymästä Osuuskunta [[Tradeka]]-yhtymäksi muuttuneen konsernin kanssa tai kumppanuus HOK:n rinnalla. Kaikissa tapauksissa yhteistyön ehtona oli saneerauksesta irrottautuminen etuajassa. Sitä pidettiin täysin mahdollisena.

 

 

== Aiheesta muualla ==

*{{kirjaviite|Tekijä=Mauno Saari|Nimike=Muistiin merkitsi Väinö Tanner|Julkaisija= Gummerus|Vuosi= 2005}}

*Sofia-lehti 1 - 2/2005: ''Kaupunginmuseo juhlii Elantoa''