Versio 7. heinäkuuta 2012 kello 14.29 muokkaa LaaknorBot (keskustelu \| muokkaukset) 40 462 muokkausta p Botti lisäsi: tr:Hidatsalar ← Vanhempi muutos		Versio 3. elokuuta 2012 kello 06.13 muokkaa kumoa Unara (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 511 muokkausta p typo, fix Uudempi muutos →
Rivi 27: 1800-luvun puolivälistä alkaen hidatsat, mandanit ja arikarat ovat asuneet Fort Bertholdin reservaatiossa Pohjois-Dakotassa, ja heidät tunnetaan MHA-kansakuntana.<ref name="MHA">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.mhanation.com/main/history.html\|Nimeke=History of MHA-Nation\|Julkaisu=Mhanation.com\|Viitattu=16.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> == Historia== === Varhaishistoria === Rivi 33 ⟶ 34: === Dakotan kauppakeskukset === [[kuva:The travellers meeting with Minatarre indians 0026v.jpg\|thumb\|270px\| Hidatsat ja valkoiset kauppiaat]] Eurooppalaiset kauppiaat liikkuivat vesiteitse 1700-luvun alkupuolella [[Suuret järvet\|Suurten järvien]] lännenpuoleisille alueille laajentaakseen kauppaverkostoaan. Ranskalainen tutkimusmatkaaja [[Pierre La Vérendrye]] saapui [[Kanada]]sta [[Missouri (joki)\|Missouri-jokea]] pitkin retkikuntineen nykyiseen Pohjois-Dakotaan ensi kerran vuonna [[1738]]. Täällä hän vieraili hidatsojen ja [[mandanit\|mandanien]] kylissä, joissa ostettiin ja myytiin kaikkea, jota siihen aikaan pidettiin tärkeänä. Vuoteen [[1750]] mennessä moni eri intiaanikansa oli asuttanut Pohjois-Dakotan. Sen keskiosaa hallitsivat hidatsa- ja mandankylät. Pohjoisilla alueilla asustivat [[cree]]t ja [[assiniboinet]]. Itärajalla majailivat yanktonai-siouxit ja [[cheyennet]]. Läntisillä rajoilla pitivät kyliään crowt. Etelässä olivat arikarat vallanneet laajoja alueita. <ref name="Indian">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.telusplanet.net/public/dgarneau/indian17.htm \|Nimeke=Indian History 1700-1999\|Viitattu=10-4.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> Rivi 42 ⟶ 44: === 1800-luku === Kaupankäynnin ohella hidatsat joutuivat mukaan ympäristön moniin sotiin. Siouxien lisäksi pohjoisesta tulevat assiniboinet muodostivat selvästi erottuvan uhan. Sotien taustalta löytyi vanhojen riitojen ohella erimielisyydet metsästysmaista, jotka kärjistyivät välienselvittelyiksi silloin, kun eri heimojen ratsumiesten linjat leikkasivat toisiaan. Lukuisat kahakat sävyttivät metsästysretkiä vastustajien vaihtuessa. Hidatsat tunnettiin sotaisina ja joskus he lähettivät sotapartioitaan kauas länteen [[shoshonit\|shoshoneita]] ja jopa [[mustajalat\|mustajalkoja]] vastaan.<ref name="Hidatsa">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.artsci.wustl.edu/~landc/2003/projects/projects2001/indianwomen/asimon.html\|Nimeke= The Hidatsa Indians\|Julkaisu=Artsci.wustl.edu\|Viitattu=15.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> Heidän on kerrottu vetäneen myös rauhalliset naapurinsa mandanit mukaan sotatoimiin.<ref name="Virrankoski 179"> Virrankoski s.179.</ref> Kun [[tutkimusmatkailija]]t Lewis ja Clark vierailivat [[talvi\|talvella]] [[1804]] - [[1805]] hidatsojen luona he tapasivat näitä kolmesta eri kylästä muutaman [[kilometri]]n päässä toisistaan.<ref name="Hidatsa Indians"/> Suurin kylistä oli nimeltään ''Big hidatsa'', ~~josa~~jossa majaili yli tuhat asukasta. Hidatsojen ~~ylinpänä~~ylimpänä johtajana toimi Lewisin ja Clarkin vierailujen aikana LaBorgne- (One Eye) nimeä kantanut päällikkö, jonka alaisena oli 450 soturia. <ref name="Lewis">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.nationalgeographic.com/lewisandclark/record_tribes_007_5_2.html\|Nimeke= Big Hidatsa\|Julkaisu=Nationalgeographic.com\|Viitattu=12.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltalaisiin vieraisiinsa hidatsat suhtautuivat ystävällisesti ja antoivat näiden tutustua kyliinsä. Vihamielisyydet monien tasankojen heimojen kanssa sen sijaan jatkuivat. Paikallaanpysyvä elämäntyyli, joka perustui kaupantekoon, toi hidatsoille runsaasti taloudellista vaurautta, mutta se altisti heidät myös vihollisten toistuville hyökkäyksille. Vuonna [[1834]] hidatsojen kaksi pienintä kylää poltettiin siouxien toimesta.<ref name="Hidatsa"/>. Nämä tapahtumat saivat aikaan hidatsojen väestön hupenemisen, jota vauhditti vuoden 1837 isorokkoepidemia. Lyötyinä ja tautien runtelemina he vetäytyivät suojaan pääkyläänsä Big hidatsaan peläten isorokon leviämistä ja siouxien uusia hyökkäyksiä. Vuonna [[1845]] hidatsat ja heihin liittyneet mandanien rippeet perustivat uuden kylän, joka sai nimekseen Like-a-fishhook.<ref name="Like">{{Verkkoviite\|Osoite=http://fishhook.ndsu.edu/home/lfstory.php\|Nimeke= Like-a-Fishhook\|Julkaisu=Fishhook.ndsu.edu\|Viitattu=13.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> He yrittivät vaalia vanhaa elämäntapaansa, mutta euro-amerikkalaisten elämäntyyli ja monet tuotteet syrjäyttivät nopeasti vanhat hidatsojen perinteet.[[1860-luku\|1860-luvun]] alussa siouxien toistuvien hyökkäysten kohteina olleet arikarat muuttivat Like-a-Fishhookiin ja solmivat hidatsojen ja mandanien kanssa kestävän liiton siouxeja vastaan. Myöhemmin paikasta tuli Fort Beltholdin reservaatio.<ref name="Like"/> ==Nykyaika== Rivi 53 ⟶ 56: ===Kylät ja elinkeinot=== [[kuva:Catlin Hidatsa village.jpg\|thumb\|right\|280px\|Big Hidatsa tarjosi hyvät puitteet monenmoisille asioille. Se toimi kauppakeskuksena, suojapaikkana siouxeja vastaan ja sen rantamilla harrastettiin uimista.]] Hidatsat asuivat maamajoissa, jotka he olivat omineet mandanien kulttuurista.<ref name="Santoro 157"> Santoro s. 157.</ref> Paaluvarustetut kylät olivat suuria, ja niiden määrä oli varhaisten eurooppalaisten mukaan 9. Vuonna 1782 pohjoisia tasankoja koetelleen isorokon jälkeen kylien määrä väheni ja seuraavan vuosisadan alussa on mainittu vain kolme hidatsojen kylää. Näistä suurin ja pohjoisin ''Big Hidatsa'' oli perustettu noin 1740 ja käsitti 100 maamajaa ja yli tuhat asukasta. Pienemmät kylät olivat ''amatiha'' ja ''amahami''.<ref name="Hidatsa Indians">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.accessgenealogy.com/native/tribes/siouan/hidatsahist.htm\|Nimeke= Hidatsa Indian Tribe History\|Julkaisu=Accessgenealogy.com\|Viitattu=15.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Big">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.nps.gov/nr/travel/lewisandclark/big.htm\|Nimeke=Big Hidatsa Site\|Julkaisu=Nps.gov\|Viitattu=14.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> Kylistä löytyi myös eräänlainen telttasauna, jossa saunomisen jälkeen vilvoiteltiin menemällä uimaan.<ref name="Virrankoski 179"> Virrankoski s. 179.</ref> Hidatsojen talous perustui runsaan maissintuotannon lisäksi moniin puutarhatuotteisiin ja kausiluonteiseen biisoninmetsästykseen. Naiset pitivät huolta maataloudesta työkaluinaan puusta ja biisoninluista tehdyt kuokat ja haravat.<ref name="Hidatsa"/> lukuunottamatta tupakanviljelyä, josta huolehtivat vanhat miehet.<ref name=Lowie 26"> Lowie s. 26.</ref> Naiset eivät yksinomaan pitäneet hengissä heimoaan, vaan tuottivat viljelyksillään myös suuret ylijäämät, jotka hyödynnettiin kaupankäynnissä. Metsästys oli miehinen tapahtuma, jonka jälkivalmistelut kuitenkin suoritettiin naisten voimin. He käsittelivät ja leikkasivat lihat ja huolehtivat siitä, että kaikki osat saaliista käytettiin tarkkaan.<ref name="Hidatsa"/> ===Seremoniat=== Rivi 70 ⟶ 75: ==Lähteet== Bergman Peters, Virginia: ''Women of the earth lodges: tribal life on the plains'', University of Oklahoma Press, 2000. ISBN 9780806132433 Bowers, Alfred W: ''Hidatsa social and ceremonial organization'', University of Nebraska, 1992. ISBN 9780803260986

Ero sivun ”Hidatsat” versioiden välillä