Ero sivun ”Kansalais- ja työväenopistot” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
p ei kaikki ole korkeatasoisia. Kuollut linkki. Haukea veks |
||
Rivi 6:
Kansalaisopistojen yhteislukumäärä on noin kaksisataa. Opistojen toimintaa on jokaisen kunnan alueella. Opistojen toimintaan sekä opetukseen osallistuu vuosittain satoja tuhansia opiskelijoita ja opetustunteja opistoissa järjestetään vuosittain yli 2 miljoonaa.
Kansalais- tai työväenopiston omistaa useimmiten kunta, mutta osa opistoista on yksityisiä.
== Opetustarjonta ==
Rivi 27:
==Historiaa==
Suomalainen työväen- ja kansalaisopistotoiminta alkoi vuonna 1899, kun Tampereelle perustettiin Suomen ensimmäinen työväenopisto. Opistojen perustamiseen vaikutti tuolloin voimakkaasti työväen keskuudessa herännyt sivistystarve{{lähde}}. Vielä vuosisadan vaihteessa työväen sivistystaso oli alhainen – vain harvat olivat käyneet edes kansakoulun. Sivistykselliset puutteet ja niiden luoma epätasa-arvoisuus olivat osa laajaa työväenkysymystä ja niihin vaikuttaminen nähtiinkin vähitellen yhä tärkeämmäksi tehtäväksi.
1900–luvun alussa laajentunut opistotoiminta näkyi aluksi lähinnä kaupungeissa ja suurilla teollisuuspaikkakunnilla. 1960-luvulla tilanne kuitenkin muuttui ja pian opistoja perustettiin myös varsinaiselle maaseudulle. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa lähes jokaisessa kunnassa oli oma opisto.
Rivi 33:
1990-luvulla opistojen toimintakulttuuri muuttui: syntyi alueopistoja, kun osa opistoista yhdistyi toisiinsa. Monissa opistoissa tapahtui myös henkilöstövähennyksiä ja kurssihintojen korotuksia.
2000–luvulle tultaessa
== Laki vapaasta sivistystyöstä ==
|