Ero sivun ”Königgrätzin taistelu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Editoitu. |
|||
Rivi 19:
| huomautus=
}}
'''Sadowan taistelu''' (tunnettu myös nimellä '''Königgrätzin taistelu''') käytiin [[3. heinäkuuta]] [[1866]] [[Preussi]]n ja [[Itävallan keisarikunta|Itävallan]] johtaman koalition välillä. Tähän [[Preussin–Itävallan sota|Preussin–Itävallan soda]]n ratkaisutaisteluun osallistui Preussin ensimmäinen, toinen ja kolmas armeija: yhteensä noin 225 000 miestä. Preussin joukkoja johti taitava kenraali [[Helmuth von Moltke]]. Itävaltalaisia johti kokenut kenraali [[Ludwig von Benedek]], jolla oli komennossaan 223 000 miestä.
==Taistelun alkujärjestelyt==
Moltke käytti rautateitä joukkojen sijoitukseen ja saapui siksi Königgräziin (nykyiseen Sadovaan, [[Tšekki|Tšekin tasavaltaan]] [[Hradec Králové]]n ({{k-de|Königgrätz}}) lähistölle) selvästi ennen Benedekiä, joka joutui jättämään vasemman sivustansa lähes suojattomaksi. Lisäksi Benedek oli sijoittanut reservinsä liian lähelle pääjoukkoja, mikä tarkoitti, että preussilaiset voisivat saartaa hänen joukkonsa.
2. heinäkuuta Moltken tiedustelijat paikallistivat itävaltalaiset.
==Taistelun kulku==
[[Kuva:Karte zur Schlacht bei Koeniggraetz (3. Juli 1866).jpg|thumb|left|250px|Sadowan taistelu. Meyers Konversationslexikons (1885-90), 4. painos.]]
Lennätinyhteyksien katkettua Preussin toinen armeija ei lähtenyt hyökkäykseen, kuten Moltke oli suunnitellut ja ensimmäinen sekä kolmas armeija joutuivat itävallan tykistön tuleen, jolloin preussilaisten hyökkäykset tyrehtyivät, heidän vallattuaan vain pienen metsikön. Tällöin itävaltalaiset ryhtyivät vastahyökkäykseen, joka osoittautui virheeksi, sillä preussilaisilla oli takaaladattavat kiväärit, joilla pystyi ampumaan nopeasti makuultakin. Keskipäivään mennessä ei ollut tapahtunut mitään ratkaisevaa, vaikka itävaltalaiset olivat kärsineet raskaita tappioita, pystyivät he silti pitämään puolensa. Tosin noin kahdelta iltapäivällä
Benedek onnistui huonon sään, viimeisen vastaiskun ja tykistön tulen turvin vetäytymään pelastaen näin mahdollisimman suuren osan armeijastaan. Silti taistelussa oli kuollut tai haavoittunut 20 000 itävaltalaista ja vain 9 000 preussilaista, lisäksi 20 000 itävaltalaista jäi vangiksi. Preussin aseteknologia, tekniikan (rautateiden ja [[lennätin|lennättimen]])
23. elokuuta solmittiin rauhansopimus Preussin ja Itävallan välillä. Preussi ei vaatinut Itävallalta lainkaan alueita mikä teki rauhan ehdoista melko kevyet. Sodan jälkeen Preussin ja Itävallan välit pysyivät varsin hyvinä ja 1879
▲==Voiton syyt ja seuraukset==
▲Preussin aseteknologia, tekniikan (rautateiden ja [[lennätin|lennättimen]]) hyödynnys, sekä hyvä yleisesikunta takasivat Preussille voiton.
▲23. elokuuta solmittiin rauhansopimus Preussin ja Itävallan välillä. Preussi ei vaatinut Itävallalta lainkaan alueita mikä teki rauhan ehdoista melko kevyet. Sodan jälkeen Preussin ja Itävallan välit pysyivät varsin hyvinä ja 1879 välit olivat jo niin hyvät, että Saksan ja Itävallan keisarikunnat solmivat [[kaksiliitto|kaksiliiton]].
== Lähteet ==
|