Ero sivun ”Haapsalu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 87:
Haapsalun historia ulottuu vuoteen 1279,<ref name="neil-201">{{Kirjaviite | Tekijä = Neil Taylor| Nimeke = Estonia: The Bradt Travel Guide, 5. edition| Kappale = | Sivu = 201| Selite = | Julkaisija = Bradt Travel Guides | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781841621944 | www = http://books.google.com/books?id=MGDmMPZMgBgC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> jolloin kaupungista tuli [[Saarenmaan-Läänemaan hiippakunta|Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan]] keskus seuraavan kolmen vuosisadan ajaksi.<ref name="innum-4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/include/upload/haapsalu_arvudes_2008ENG2.pdf| Nimeke = Haapsalu in numbers| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite = Sivu 4| Julkaisu = | Ajankohta = 2008| Julkaisija = Haapsalun kaupunginhallitus| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Kaupunkiin rakennettiin 1200-luvulla tuomiokirkko, jonka rauniot ovat yhä pystyssä.<ref name="Piiskoppide aeg">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=107&show=10854 | Nimeke = Piiskoppide aeg | Tekijä = Ülla Paras | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref> Vuonna 1279 piispa antoi Haapsalulle kaupungin oikeudet<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalulinnus.ee/?id=1025 | Nimeke = Haapsalu piiskopilinnus - 300 aastat Saare-Lääne piiskopkonna keskus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Haapsalu Piiskopilinnus | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref> ja se sai Riian kaupunginoikeuden. Kaupungissa toimi kaupunginraati 1400-luvulla ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä mainittu kaupunginraati, joka hoiti kaupungin hallituksen ja käräjäoikeuden tehtäviä. 1500-luvun aikana kaupunkiin muutti muun muassa saksalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia. Vuonna 1581 Ruotsi sai alueen valtaansa muun Läänemaan myötä.<ref name="Piiskoppide aeg" />
[[Kuva:Hapsals slott 1889.jpg|thumb|vasen|250px|Haapsalun linna [[1889]]]]
Ruotsin vallan aikana 1600-luvun alussa kaupunkia koitteli nälänhätä. Ruotsin vallan aikana kaupungin raadin jäsenmäärää leikattiin puoleen ja valtaa keskitettiin läänitysherroille. 1690-luvulla kaupungissa asui arviolta 600 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=107&show=10856 | Nimeke = Rootsi aeg | Tekijä = Ülla Paras | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref> Vuonna 1715 [[Pietari Suuri]] tuhosi kaupunkia sotiessaan ruotsalaisten kanssa. Sodan ja ruton koetellessa kaupunkia väkimäärä oli laskenut noin 100 asukkaaseen.<ref name="neil-201"/> Kaupungintalo valmistui vuonna 1775.<ref name="innum-4"/> 1800-luvulla Carl Abraham Hunnius toi eloa kaupunkiin avaten sinne ensimmäisen mutakylpylän vuonna 1825. Kaupungin suosio nousi, kuninkaallinen perhekin osoitti kiinnostustaan kaupunkia kohtaan. Haapsalusta tulikin suuri kesälomakohde.<ref name="neil-201"/> Vuonna 1864 Haapsalussa oli 2 294 luterilaisen kirkon jäsentä, joista 700 oli saksalaisia ja 1 600 virolaisia. 1800-luvun alussa kaupungin katuja päälystettiin ja ne saivat valaistuksen. Rakentaminen vauhdittui muutenkin nopeasti ja tyhjille tonteille rakennettiin uusia taloja. 1800-luvun puolivälissä kaupungista aloitettiin säänöllinen laivaliikenne [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] ja [[Riika]]an. 1860-luvulla kaupunkiin rakennettiin lennätinasema.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=107&show=10858 | Nimeke = 19. sajand | Tekijä = Ülla Paras | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref>
Vuonna 1905 Haapsaluun valmistui Tallinnaan johtava rautatie.<ref name="innum-4"/> Haapsaluun johtava rautatie kuitenkin purettiin vuonna 2004, kun 1990-luvulla rautatien 300 eurolla ostanut yksityisyrittäjä myi ratakiskot. Nykyään rautatien tilalla Haapsaluun johtaa 53 kilometriä pitkä pyörätie, jota kutsutaan "Terveydentieksi". <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Hiljainen+rata+Haapsaluun/HS20120608SI1ME029ua | Nimeke = Hiljainen rata Haapsaluun | Tekijä = HS.fi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 8.6.2012 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = www.hs.fi | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 31.7.2012 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Nykyään vanha rautatieasema toimii museona, joka on myös Haapsaluun kulkevien bussiyhteyksien pysähdyskohta.
Vuonna 1998 Haapsaluun perustettiin [[Tallinnan yliopisto]]on kuuluva yksikkö [[Haapsalu Kolledž]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hk.tlu.ee/?LangID=1&CatID=897| Nimeke = Kolledži ajalugu| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tallina Ülikooli - Haapsalu Kolledž| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{et}}}}</ref>
| |||