Ero sivun ”Erik Berg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Joku ehkä luuli tuon "Priisin" olevan kaupunki Liivinmaalla... |
p kh |
||
Rivi 1:
'''Erik''' (ven. '''Kirill''') '''Berg''' ([[6. lokakuuta]] [[1876]] [[Theal]], [[Liivinmaa]] – [[1. tammikuuta]] [[1945]] [[Pariisi]], [[Ranska]]) oli [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaista]] syntyperää ollut [[kreivi]], joka toimi virkamiehenä Suomessa ja senaattorina niin sanotussa [[amiraalisenaatti|amiraalisenaatissa]] vuosina 1909–1917.<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Berg, Erik (1876 - 1945)|id=4576|tekijä=Kristiina Kalleinen|ajankohta=28.2.2001}}</ref>
Erik Bergin isä oli kreivi Fredrich Georg Magnus Berg ja äiti vapaaherratar Maria Katarina [[Bruun]]. Erikin isoisä oli Suomessa 1800-luvun puolivälissä kenraalikuvernöörinä toimineen [[Friedrich Wilhelm Rembert von Berg]]in veli, joka adoptoi balttilaisen sukulaispoikansa
Berg siirrettiin Suomen kenraalikuvernöörin käyttöön 22. marraskuuta 1900. Hän toimi muun muassa [[VR-Yhtymä|Suomen valtionrautateiden]] vt. pääjohtajana 1904, kenraalikuvernöörin kanslian vt. päällikkönä 1906–1907 välittömästi [[sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] jälkeen, jolloin viran silloinen hoitaja kenraaliluutnantti [[F. A. Seyn]] joutui luopumaan virasta ja lähtemään Suomesta. Berg toimi vuosina 1907–1909 Pietarissa keisarillisen hovin palveluksessa saavuttaen hoviseremoniamestarin arvon.
Rivi 7:
Toisen sortokauden alkaessa Suomen senaatin talousosaston venäläistyi, mikä tarkoitti, että aluksi jäseniksi nimitettiin luotettuja keisarillisen Venäjän tukijoita, joilla oli suomalainen tausta. Bergin koettiiin kuuluvan tähän mahdollisten nimitettävien joukkoon. Hänestä tuli senaattori 19. lokakuuta 1909 kenraaliluutnatti [[Vladimir Markov]]in [[Markovin senaatti|johtaman senaatin]] talousosaston kulkulaitostoimituskuntaan. Palveluksistaan keisarille ja Venäjälle kreivi Berg sai [[rankijärjestelmä|todellisen valtioneuvoksen]] arvon 4. huhtikuuta 1915. Senaattorin virkaa hän hoiti aina keisarillisen Venäjän kukistumiseen asti ja erosi lopulta 26. maaliskuuta 1917 muun amiraalisenaatin kanssa.
==Lähteet==
| |||