Wikipedia

Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Mikkeli)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Johdanto paremmaksi, tarpeettomat väliotsikot pois.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Mannerheimin patsas Mikkeli.JPG|thumb|[[Kalervo Kallio]], ''Päämajapatsas'', 1967(2003) Mikkelin Hallitustorilla]]
'''Päämajapatsas''' eli ''Mannerheimin patsaanpatsas'' nimion Suomen marsalkka [[MikkeliCarl Gustaf Emil Mannerheim]]ssäia onesittävä '''Päämajapatsas'''[[patsas]] [[Mikkeli]]n Hallitustorilla. Sen teki [[kuvanveistäjä]] [[Kalervo Kallio]] ja pronssinen [[veistospronssi]]nen veistos paljastettiin ensimmäisessäalkuperäisessä sijoituspaikassaan Mikkelin Suur-Savon (nykyisin Marskin) aukiolla [[Mannerheim]]inMannerheimin syntymän 100-vuotissyntymäpäivänä [[4. kesäkuuta]] [[1967]]. PatsasVuonna päätettiin2003 kuitenkinpatsas siirtääsiirrettiin uuteenkaupunginvaltuuston paikkaan,päätöksellä missänykyiselle sepaikalleen saikaupungin sijan vuonna [[2003]]ydinkeskustaan.
 
==Taustaa ja patsaskiistoja==
Ensimmäinen valtuustoaloite Mannerheimin patsaan saamiseksi Mikkeliin tehtiin vuonna [[1954]]. Valtuusto päätti periaatteessa hyväksyä ehdotuksen, mutta patsashanke alkoi toteutua vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kaupunginhallitus esitti vuoden [[1964]] viimeisessä kokouksessa valtuustolle, että kaupunki luovuttaisi patsasta varten paikan Hallitustorilta lääninhallituksen edestä.
 
Valtuuston mielipiteet patsaan paikasta jakautuivat jyrkästi. Ensimmäisessä kokouksessa asia pantiin pöydälle ja samana päivänä pidetyssä toisessa kokouksessa ehdotettu paikka hyväksyttiin, mutta päätöksestä valitettiin, koska se oli tehty samana päivänä toisessa budjettikokouksessa, josta ei ollut laillisesti lähetetty kutsua asialistoineen. Lääninoikeus hylkäsi valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna [[1966]] valtuuston ja lääninoikeuden päätökset patsaan sijoituspaikasta.
 
Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, professori [[Olli Kivinen|Olli Kiviseltä]]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.
 
Vasemmistoenemmistöinen[[Kunnallisvaalit valtuusto1964|Vuoden 1964 kunnallisvaaleissa]] valittu vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt patsaan paikaksi Hallitustoria. Lokakuussa 1966 löytyi lopulta valtuuston kaikkia osapuolia tyydyttävä paikka Suur-Savon aukiolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/16_muita_historiallisia_tapahtumia/07_muistomerkkeja_ja_patsaita | Nimeke=Mikkelin kaupunki, historiaa, Muistomerkkejä ja patsaita, Päämajapatsas; Marskin aukio | Julkaisija=Mikkelin kaupunki | Viitattu=13.4.2008 }}</ref>
 
Vuoden [[2000]] kunnallisvaaleissa Mikkelin kaupunginvaltuuston voimasuhteet muuttuivat ja uusi valtuusto hyväksyi vuoden [[2002]] lopulla aloitteen Päämajapatsaan siirrosta Mikkelin torin reunalle. Keskustelua aiheutti lähinnä noin 70&nbsp;000 euron siirtokustannukset. Mannerheimin lounaspaikkana tunnettu [[Mikkelin klubi]] järjesti kansalaiskeräyksen.▼
==Uusi sijoituspaikka==
▲Vuoden [[2000]] kunnallisvaaleissa Mikkelin kaupunginvaltuuston voimasuhteet muuttuivat ja uusi valtuusto hyväksyi vuoden [[2002]] lopulla aloitteen Päämajapatsaan siirrosta Mikkelin torin reunalle. Keskustelua aiheutti lähinnä noin 70&nbsp;000 euron siirtokustannukset. Mannerheimin lounaspaikkana tunnettu [[Mikkelin klubi]] järjesti kansalaiskeräyksen.
 
==Vuoden ympäristörakenne==
 
Uusi paikka Mikkelin torin reunalla vihittiin käyttöön 4. kesäkuuta 2003.<ref>[http://www.mil.fi/ruotuvaki/arkisto/12_03/06.html Ruotuväki 12/2003, uutinen 25.6.2003.] Viitattu 13.4.2008.</ref> Marskin patsaan ympäristö Mikkelin torilla valittiin vuoden 2003 [[Vuoden ympäristörakenne|Ympäristörakenne-kilpailun]] voittajaksi.<ref>[http://www.betoni.com/betoni_import/BET0304_s08_11.pdf Maritta Koivisto, Mikkelin Marskin patsaan ympäristö – vuoden 2003 Ympäristörakenne, Betoni 4/2003.] Viitattu 13.4.2008.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimin_patsas_(Mikkeli)”