Avaa päävalikko

Muutokset

73 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
luettelomaisuus purettu, kielenhuoltoa, linkkejä
{{Korjattava/Muoto|Luettelomainen historian osalta.}}
 
[[Kuva:GlaxoSmithKlinen logo.svg|thumb|250px|GlaxoSmithKlinen logo]]
[[Kuva:London GSK Zentrale.jpg|thumb|250px|GlaxoSmithKlinen pääkonttori Lontoossa]]
 
'''GlaxoSmithKline''' (GSK) on kansainvälinen lääkealalla[[Lääketeollisuus|lääketeollisuudessa]] toimiva [[pörssiyhtiö]]. Yhtiön pääkonttori sijaitsee [[Lontoo]]ssa, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]. Yhtiö muodostettiin vuonna [[2000]], kun lääkeyhtiöt [[Glaxo Wellcome]] ja [[SmithKline Beecham]] yhdistyivät.
 
GlaxoSmithKline on listautunut [[New Yorkin pörssi]]in ja [[Lontoon pörssi]]in ({{Lse|GSK}}, {{Nyse|GSK}}).
Yhtiön hallituksen [[puheenjohtaja]] on Sir Chris Gent ja [[toimitusjohtaja]] on Andrew Witty.
 
GSKGlaxoSmithKline kehittää ja valmistaa alkuperäislääkkeitä sekä [[rokotus|rokotteita]]. GSK:nYrityksen pääterapia-alueitapääalueita ovat [[hengitystiet|hengitystie]]-, [[keskushermosto]]-, metabolia[[aineenvaihdunta]]-, infektio[[syöpä]]- ja syöpäsairaudet[[infektiosairaudet]]. Vuosittain GSK:n tutkijat analysoivat 65 miljoonaa molekyyliä uusien lääkkeiden kehittämiseksi. GSK tekee tutkimusyhteistyötä myös muiden tutkimusorganisaatioiden ja bioteknologiayritysten kanssa. Uuden lääkkeen kehittäminen vaatii keskimäärin 12–15 vuoden tuotekehitystyön.
 
 
GSK:n historiaa
 
GlaxoWellcome
 
1873
Joseph Nathan & Co perustettiin Uudessa Seelannissa. 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa maitojauhetta, jolle rekisteröitiin nimi Glaxo. Yhtiön tytäryritykseksi perustettiin Glaxo Laboratories vuonna 1935. Se oli merkittävä penisilliinin tuottaja toisen maailmansodan aikaan.
 
1880
Yhdysvaltalaiset apteekkarit Henry Wellcome ja Silas Burroughs perustivat Lontoossa Burroughs Wellcome & Company -nimisen yhtiön.
 
1902
The Wellcome Tropical Research Laboratories perustettiin.
 
1936
Wellcome-yhtiön Sir Henry Dale sai lääketieteen Nobel-palkinnon hermoimpulssien kemiallista välittymistä koskevista tutkimuksistaan.
 
1982
Wellcome-yhtiön Sir John Vane sai lääketieteen Nobel-palkinnon yhdessä kahden muun tutkijan kanssa tutkimuksistaan, jotka koskivat kipuaistimuksia välittäviä prostaglandiineja.
 
1995
Glaxo ja Wellcome yhdistyivät vuonna 1995, ja syntyi GlaxoWellcome.
 
SmithKline Beecham
 
1830
John K. Smith avasi ensimmäinen lääkekauppansa Philadelphiassa. 1800-luvun lopulla yritysoston yhteydessä tuli uudeksi nimeksi Smith Kline & French.
 
==GlaxoSmithKlinen historiaa==
1843
Thomas Beecham toi Englannissa markkinoille Beecham Pills -nimisen ulostuslääkkeen. Syntyi Beecham Group.
 
''Joseph Nathan & Co'' perustettiin Uudessa Seelannissa [[1873]]. 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa maitojauhetta[[maitojauhe]]tta, jolle rekisteröitiin nimi Glaxo. Yhtiön tytäryritykseksi perustettiin ''Glaxo Laboratories'' vuonna [[1935]]. Se oli merkittävä penisilliinin[[penisilliini]]n tuottaja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaan.
1943
Kokonaan lääketutkimukseen keskittynyt Beecham Research Laboratories perustettiin.
 
Vuonna 1880 [[USA|yhdysvaltalaiset]] [[apteekkari]]t Henry Wellcome ja Silas Burroughs perustivat Lontoossa ''Burroughs Wellcome & Company'' -nimisen yhtiön. Wellcome-yhtiön Sir Henry Dale sai 1936 [[Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto|lääketieteen Nobel-palkinnon]] [[hermoimpulssi]]en kemiallista välittymistä koskevista tutkimuksistaan. Vuosikymmeniä myöhemmin 1982 Wellcome-yhtiö sai toisen Nobelinsa, kun Sir John Vane palkittiin yhdessä kahden muun tutkijan kanssa tutkimuksistaan, jotka koskivat [[kipu]]aistimuksia välittäviä [[Prostaglandiini|prostaglandiineja]].
1963
Smith Kline & French Laboratories osti belgialaisen RIT:n (Recherce et Industrie Thérapeutiques), joka valmisti rokotteita. Yhtiö laajeni myöhemmin mm. ostamalla laboratorioita Kanadassa ja USA:ssa.
 
Glaxo ja Wellcome yhdistyivät vuonna 1995, ja syntyi ''GlaxoWellcome''.
1982
SmithKline yhdistyi Beckman Instruments Inc:n kanssa vuonna 1982. Yhtiön nimeksi tuli SmithKline Beckman.
 
''SmithKline Beecham'' sai alkunsa 1830, kun John K. Smith avasi ensimmäisen lääkekauppansa [[Philadelphia]]ssa. 1800-luvun lopulla yritysoston yhteydessä tuli uudeksi nimeksi ''Smith Kline & French''. Vuoden 1843 Englannissa Thomas Beecham toi markkinoille Beecham Pills -nimisen [[Laksatiivi|ulostuslääkkeen]], mistä alkoi syntyä ''Beecham Group''. 1943 perustettiin kokonaan lääketutkimukseen keskittynyt ''Beecham Research Laboratories''.
1988
SmithKline BioScience Laboratories osti International Clinical Laboratories, Inc:n vuonna 1988.
 
Vuonna 1963 Smith Kline & French Laboratories osti belgialaisen[[belgia]]laisen ''RIT'':n (''Recherce et Industrie Thérapeutiques''), joka valmisti rokotteita. Yhtiö laajeni myöhemmin mm.muun muassa ostamalla laboratorioita Kanadassa[[Kanada]]sta ja USA:ssasta. SmithKline yhdistyi ''Beckman Instruments Inc'':n kanssa vuonna 1982. Yhtiön nimeksi tuli ''SmithKline Beckman''.
Smith Kline & French Laboratories:ssa sekä Wellcome-yhtiöiden tutkimuslaitoksissa työskennellyt Sir James Black sai yhdessä George Hitchingsin ja Gertrude Elionin kanssa lääketieteen Nobel-palkinnon tutkimuslöydöksistään, jotka koskivat tärkeitä lääkehoidon periaatteita.
 
SmithVuonna Kline1988 &''SmithKline FrenchBioScience Laboratories'' osti ''International Clinical Laboratories, Inc'':ssan. Sekä Smith Kline & Frenchin sekäettä Wellcome-yhtiöiden tutkimuslaitoksissa työskennellyt Sir James Black sai yhdessä George Hitchingsin ja Gertrude Elionin kanssa lääketieteen Nobel-palkinnonNobelin tutkimuslöydöksistään, jotka koskivat tärkeitä lääkehoidon periaatteita. Seuraavana vuonna SmithKline Beckman ja Beecham Group päättivät yhdistää voimansa. Syntyi yksi maailman suurimmista tutkivista lääkeyhtiöstä nimeltään ''SmithKline Beecham''.
1989
SmithKline Beckman ja Beecham Group yhdistivät voimansa. Syntyi yksi maailman suurimmista tutkivista lääkeyhtiöstä nimeltään SmithKline Beecham.
 
Vuosikymmentä myöhemmin vuonna 2000 Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät, ja syntyi ''GlaxoSmithKline'' eli lyhyemmin ''GSK''.
2000
Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät, ja syntyi GlaxoSmithKline.
 
==Kritiikkiä==
 
[[Sikainfluenssa]]an käytetyn [[Pandemrix]]-rokotteen valmistanut lääkeyhtiö GlaxoSmithKline haki 4.7.2006 patenttia lääkkeelle, josta todettiin olevan hyötyä [[narkolepsia]]n hoidossa. Patentti hyväksyttiin Euroopassa 12.5.2010, ja se tuli lainvoimaiseksi Suomessa 31.8.2010.<ref>[https://data.epo.org/publication-server/pdf-document?PN=EP1899350%20EP%201899350&iDocId=7317510&iepatch=.pdf European Patent Specification]</ref><ref >[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19413575 British Journal of Pharmacology 2009]</ref><ref>[http://www.gsk-clinicalstudyregister.com/protocol_detail.jsp;jsessionid=0AB7E2E666696A1D8370B215C8DD374D?protocolId=H3A106104&studyId=166696B7-74D4-4EAA-B0D0-1C0ED959660B&compound=GSK189254&type=Compound&letterrange=G-K Protocol Summary for H3A106104, GlaxoSmithKine]</ref>
 
Britannian petostentorjuntavirasto SFO käynnisti helmikuussa 2007 tutkimukset epäillessään GlaxoSmithKlinen maksaneen lahjuksia [[Saddam HusseininHussein]]in hallinnolle Irakissa[[Irak]]issa. Esitettyjen väitteiden mukaan GSK maksoi miljoonan dollarin edestä [[Lahjonta|voitelurahoja]] saadakseen yhdeksän lääketoimituksiin liittyvää sopimusta itselleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/business/2007/feb/14/iraq.oilandpetrol | Nimeke = Firms accused of bribing Saddam to be investigated by fraud office | Ajankohta = 14.2.2007 | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 17.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[Yhdysvaltain kongressinkongressi]]n perustama tutkintalautakunta julkaisi marraskuussa 2007 raportin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.senate.gov/~finance/press/Bpress/2007press/prb111507a.pdf|format=PDF | Nimeke = Committee staff report to the chairman and ranking member. Committee on Finance United States Senate. The intimidation of Dr John Buse and the diabetes drug Avandia| Tiedostomuoto = PDF |Ajankohta = marraskuu 2007 | Julkaisija = United States Congressional committee | Viitattu = 10.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>, jonka mukaan GlaxoSmithKline oli painostanut [[Pohjois-Carolinan yliopistonyliopisto]]n professori [[John Buse]]a olemaan hiljaa GSK:n valmistaman diabeteslääke[[diabetes]]lääke [[rosiglitatsoni]]n (kauppanimi [[Avandia]]) kardiovaskulaarisista riskeistä. GSK:n edustajat painostivat Busen allekirjoittamaan dokumentin, jossa hän peruu aiemmat puheensa lääkkeen mahdollisista riskeistä. Tutkintalautakunnan raportin perusteella yksi painostajista oli GlaxoSmithKlinen pääjohtaja [[Jean-Pierre Garnier]]. Lautakunnan arvion mukaan GlaxoSmithKlinen kauppaama diabeteslääke Avandia aiheutti markkinoille tultuaan noin 83&nbsp;000 sydänkohtausta, joista ainakin osa olisi voitu välttää, mikäli lääkkeen riskit olisivat olleet yleisesti tiedossa.
 
Euroopan lääkevirasto suosittaasuositti Avandian vetämistä pois markkinoilta, samoin Avandmetin ja Avaglimin, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainesosaa. Lääke on ollut GSK:n toiseksi myydyin lääke.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/09/diabeteslaake_avandia_vedetaan_euroopan_markkinoilta_2004430.html| Nimeke =Diabeteslääke Avandia vedetään Euroopan markkinoilta| Julkaisija =yle.fi| Viitattu = 25.9.2010}}</ref>
 
== Lähteet ==
99 567

muokkausta