Ero sivun ”Rakennussuojelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rakennussuojelu
 
p w+typo+da
Rivi 20:
 
===Toimijat===
Rakennussuojelun keskeisinä viranomaistahoina ovat museotoimi, valtion ympäristöhallinto sekä kunnat ja maakuntaliitot. [[Museovirasto]] on rakennussuojelun valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio. Se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa alueorganisaatioiden kanssa ja tarjoaa näille konsultointia. Alueellisina viranomaisina ovat [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] ja asiantuntijoina [[maakuntamuseo|maakunta]]- ja paikallismuseot. Kuntatasolla rakennussuojelusta vastaavat puolestaan [[kaupunkisuunnittelu|kaupunki- ja kuntasuunnittelijat]]. Alan merkittävinä kansalaistoimijoina ovat muun muassa [[Suomen kotiseutuliitto|kotiseutuliitto]], rakennustaiteen seura ja kansainväliset asiantuntijajärjestöt kuten [[Docomomo]] ja [[ICOMOS]]. Kiinteistöjen omistajat osallistuvat luonnollisesti myös rakennussuojelun suunnitteluun ja toteutukseen.<ref name=akivi/><ref name=upps/>
 
===Koulutus===
Rakennussuojelun asiantuntijat ovat yleensä joko [[taidehistoria|taidehistorioitsijoita]] tai [[arkkitehtuurin historiaanhistoria]]an perehtyneitä arkkitehtejä. Alan korkeimman tason koulutusta annetaan yliopistojen humaistisissahumanistisissa tiedekunnissa, erityisesti taidehistorian ja [[kulttuurihistoria]]n oppiaineissa ([[Helsingin yliopisto|Helsingin]], [[Turun yliopisto|Turun]] ja [[Jyväskylän yliopisto]]), sekä joidenkin yliopistojen teknillisisten tiedekuntien arkkitehtiosastoilla ([[Aalto-yliopisto]], [[Tampereen teknillinen yliopisto]] ja [[Oulun yliopisto]]). Suoraan rakennussuojeluun tai [[restaurointi|restaurointiin]] painottuvaa korkeakoulutusta Suomessa ei ole. Monissa [[ammattikorkeakoulu]]issa tarjotaan rakennussuojeluun läheisesti liittyvän [[konservointi]]alan koulutusta. Myös alemman tason ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetään restaurointikoulutusta.<ref name=koulu/>
 
===Lainsäädäntö===
Rivi 29:
Jo vuonna 1964 Suomessa säädettiin rakennusperinnön suojelemisesta laki, ja siihen liittyvä asetus valtion rakennusten suojelusta annettiin vuonna 1965. Kaavasuojelua on ollut sitäkin aiemmin vuoden 1931 asemakaavalaista alkaen.<ref name=haro/> Vuonna 2010 vanha rakennusperinnön suojelua koskeva laki korvattiin uudella lailla, jonka tavoitteena on "''turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä''". Lain mukaan suojelu voi kohdistua rakennuksiin, rakennelmiin, rakennusryhmiin tai rakennettuihin alueisiin.<ref name=laki/>
 
Rakennetun ympäristön suojelusta säädetään myös maankäyttö- ja rakennuslaissa, joita sovelletaan [[kaavoitus|kaavoituksen]] yhteydessä.<ref name=nba/> [[Asemakaava|Asemakaavoitetulla]] alueella rakennusperinnonrakennusperinnön suojelulakia voidaankin yleensä soveltaa vain, jos suojelua ei voida toteuttaa kaavoituksen keinoin tai jos rakennuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioi yleensä Museovirasto. [[Muinaismuisto|Muinaismuistoiksi]] katsottujen rakennusten suojelusta säädetään erikseen [[muinaismuistolaki|muinaismuistolaissa]], ja kirkollisten rakennusten suojelusta [[kirkkolaki|kirkkolaissa]]. Valtion omistamien rakennusten suojelusta on lisäksi annettu erillinen asetus.<ref name=terms/><ref name=este/><ref name=haro/><ref name=nba/>
 
==Kansainvälinen yhteistyö==
Rivi 53:
 
[[Luokka:Rakennusperinne]]
 
[[da:Bygningsfredning]]