Ero sivun ”Lehtohepokatti” versioiden välillä

2 121 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
lisää tietoa
p (r2.7.2+) (Botti muokkasi: ru:Зелёный кузнечик)
(lisää tietoa)
| kuva = Heupferd fg01.jpg
| kuvan_leveys = 250
| kuvateksti = naaras
| domeeni = [[Aitotumalliset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| alajakso = [[Kuusijalkaiset]] ''Hexapoda''
| luokka = [[Hyönteiset]] ''Insecta''
| lahko = [[Suorasiipiset]] ''Orthoptera''
| kaksiosainen = Tettigonia viridissima
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)
| wikispecies = Tettigonia viridissima
| commonscat = Tettigonia viridissima
}}
'''Lehtohepokatti''' (''Tettigonia viridissima'') on [[hepokatit|hepokatteihin]] kuuluva hyönteislaji.
'''Lehtohepokatti''' (''Tettigonia viridissima'') on [[hepokatit|hepokatteihin]] kuuluva hyönteislaji. Lehtohepokatti on väriltään vaalean vihreä. Lajin soidinääntä kuullaan pääasiassa iltapäivästä keskiyöhön heinäkuun puolivälistä syyskuuhun. Soidinääni on tyypillisesti noin kymmenen sekuntia kestävä yhtäjaksoinen siritys joka voi kuulua jopa 100 metrin päähän. Lajin levinneisyysalue Suomessa käsittää lounaissaariston ja [[Ahvenanmaa]]n sekä eteläisen rannikkoalueen [[Espoo]]sta [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]]. Sitä tavataan monin paikoin myös muualla Euroopassa.
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Lehtohepokatti on väriltään vaalean vihreä ja jokseenkin yksivärinen ilman mainittavaa kirjailua. Selkäpuolella on ruskea pitkittäisjuova. Siivet ovat kapeat ja ulottuvat aikuisella yksilöllä huomattavasti takaraajojen polvia pitemmälle. Myös takaruumis on selvästi siipiä lyhyempi, joskin naaraan miekkamainen, hieman alaspäin kaartuva munanasetin saattaa yltää lähes siivenkärkien tasalle. Takaruumiin kärjen [[perälisäkkeet|perälisäkkeistä]] ylemmät ovat alempia pidemmät. Tuntosarvet ovat siimamaiset ja pitkät. Koiraan pituus on 25&ndash;34 mm, naaraan 26&ndash;37 mm.<ref name="KAR">Sami Karjalainen: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Tammi 2009. ISBN 978-951-31-4483-8 s. 67-70</ref><ref name="ORT">http://www.orthoptera.org.uk/account.aspx?ID=10</ref>
 
Samannäköinen laji on etenkin [[idänhepokatti]], mutta joskus myös [[niittyhepokatti]].
 
== Levinneisyys ==
Lajin levinneisyysalue Suomessa käsittää [[Turun saaristo|lounaissaariston]] ja [[Ahvenanmaa]]n sekä eteläisen rannikkoalueen suurin piirtein [[Espoo]]sta [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]]. Etelärannikon saarilla lajia tavataan ainakin [[Porvoo]]seen asti. Sitä tavataan laajalti myös muualla Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Idässä levinneisyysalue jatkuu Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.<ref name="KAR"/>
 
== Elinympäristö ja elintavat ==
Lehtohepokatti viihtyy niityillä, pensaikoissa, lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Etenkin koiraat kiipeävät mielellään korkealle lehtipuuhun tai pensaaseen. Vaikka lajilta tunnetaan harvinaisia lentäviä parvia, se ei lennä mielellään vaan siirtyy jopa puusta toiseen kävellen. Lentäessään hepokatti siirtyy yleensä vain pieniä matkoja. Kovaäänisestä sirityksestään huolimatta yksilöitä voi olla vaikeaa löytää niiden hyvin toimivan suojavärin vuoksi. Häirittynä hepokatti lopettaa sirityksen ja kääntyy oksan ympäri pysytellen poissa häiritsijän näkyviltä. Laji on kaikkiruokainen ja syö sekä kasveja että muita hyönteisiä.<ref name="KAR"/>
 
Hepokattien sirityksen voimakkuudessa ja äänensävyssä on huomattavia yksilöllisiä eroja. Lajin soidinääntä kuullaan pääasiassa iltapäivästä keskiyöhön heinäkuun puolivälistä syyskuuhun.<ref name="KAR"/> Soidinääni on tyypillisesti noin kymmenen sekuntia kestävä yhtäjaksoinen siritys joka voi kuulua jopa 100 metrin päähän.
 
Naaras munii munat maaperään, jossa ne talvehtivat.<ref name="ORT"/>
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://zipcodezoo.com/Animals/T/Tettigonia_viridissima/ ZipcodeZoo: Tettigonia viridissima] {{en}}
 
{{tynkä/Hyönteinen}}
 
[[Luokka:Suorasiipiset]]
6 381

muokkausta