Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti: eo:Urarto on suositeltu artikkeli |
p fix |
||
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|928}}
{{Korjattava/kieli}}
{{lähteetön}}▼
[[Kuva:Urartu in comparison with states in 2008-fi.svg|thumb|300px|Urartun laajeneminen ajanjaksona 743–700 eaa. Tummalla nykyisten valtioiden rajat.]]
'''Urartu''' oli [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] lähinnä Itä-[[Turkki|Turkissa]] vanhalla ajalla sijainnut rautakautinen valtakunta. Se tunnetaan lähinnä
== Nimitykset ==
Nimi ''Urartu'' on assyrialaisten antama, se saattaa{{kenen mukaan}} tarkoittaa vuorimaata. Urartulaiset kutsuivat kansaansa nimellä ''Biainili'' ("bialaiset"), tarkoittaen "Van-järven kansaa". Assyrian käyttämää nimitystä nairi pidetään yleensä Urartuna.{{lähde}} Joskus urartulaisia kutsutaan khaldilaisiksi, koska heidän pääjumalansa oli [[Khaldi]]. Heprealaisten Ararat liittyy Urartuun.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 386</ref>
== Kieli ja kulttuuri ==
Urartun kulttuurilla oli [[hurrilaiset|hurrilainen]] tausta ja heettiläisiä kytkentöjä, mutta se on silti omaleimainen sivilisaatio. Urartun kieli ei ollut [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalainen]], vaan agglutinoiva kieli, joka oli sukua hurrille.{{lähde}} Urartun kieli muistutti Koillis-Kaukasian kieliä ja ehkä nykyistä Georgian kieltä.{{lähde}}
Urartun metallityöt olivat tunnettuja ja hyvin tehtyjä. Urartulaisia linnakkeita oli Vanissa, Armavirissa, Erebunissa (nykyisessä [[Jerevan]]issa), Anzafissa, Cavustepessa ja Başkalessa. Myös Altintepe, Toprakkale, Patnos ja Cavustepe olivat ainakin ajoittain urartulaisia. Hurrilaisia tiedetään olleen [[Syyria]]ssa jo [[2300 eaa.]] Uruatrin tai Nairin liitto mainitaan ensin kertaa vihollisena Assyrian [[Shalmaneser I]]:n piirtokirjoituksissa noin [[1270 eaa.]] Urartulaiset hyökkäsivät toistuvasti [[Assyria]]an, erityisesti sen kuninkaitten Tukulti-Ninurta I (n. [[1240 eaa.]]), Tiglat-Pileser I (n. [[1100 eaa.]]), Ashur-bel-kala (n. [[1070 eaa.]]), Adad-nirari II (n. [[900 eaa.]]), Tukulti-Ninurta II (n. [[890 eaa.]]) ja Ashurnasirpal II (883–859 eaa.), Aramu (n. 860–843 eaa.) aikana.
== Maan kehittyminen ==
▲{{lähteetön}}
Alussa Urartu lienee koostunut hajanaisista, riitaisista heimoista. Sitten perustettiin voimakas urartulaisten emiraattien liitto viimeistään 9. vuosisadalla eaa. Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) yhdisti Urartun noin 850 eaa. Aramun valtakunnan pääkaupungin Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Shalmaneser (Salmanassar) III, joka kuitenkin vetäytyi maasta runsaiden tappioiden jälkeen. Shalmaneser hyökkäsi Urartuun 20 vuotta myöhemmin vielä huonommin tuloksin. Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset ryöstivät ja polttivat Urartua, ja vetäytyivät maasta.▼
▲Kuningas Aramu eli Arame (n. 860–843 eaa.) yhdisti Urartun noin 850 eaa. Aramun valtakunnan pääkaupungin Arzashkunin valtasi Assyrian kuningas Shalmaneser (Salmanassar) III, joka kuitenkin vetäytyi maasta runsaiden tappioiden jälkeen. Shalmaneser hyökkäsi Urartuun 20 vuotta myöhemmin vielä huonommin tuloksin. Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset ryöstivät ja polttivat Urartua, ja vetäytyivät maasta.
Litiprin poika Sardur I (832–820) anasti vallan ja perusti mahtidynastian. Sardur I siirsi pääkaupungin Tushpaan (Tuspaan) nykyiseen Vaniin Vanjärven rannalle, ja myös linnoitti kaupungin. Piirtokirjoitukset oli kirjoitettu assyriaksi.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 386</ref> Sardur I:n jälkeen tulleet kuninkaat laajensivat valtakuntaa. Ispuini (n. 820–800 eaa.) valtasi Mushashirin naapurivaltion ja nimitti Sarduri II:n varakuninkaakseen. Ispuinia vastaan hyökkäsi etelästä Assyrian silloisen kuninkaan Shamshi-Adad V:n sotapäällikkö Mutariassur. Ispuini kirjoituttu sekä assyriaksi että urartuksi piirtokirjoituksen, jossa kehuu rakentaneensa Musassirin kaupunkiin 140 kilometrin päähän Ninivestä temppelin jumala Khaldille ja tämän puolisolle Bagmastulle. Ispuinin poika Menua 800–785 eaa. laajensi valtakuntaa huomattavasti mm kauas etelään ja länteen Eufratin mutkaan asti pistäen myöhäisheettiläiset Malatian kaupunkivaltion maksamaan veroa. Koillisessa valtio laajeni Araksin toisella puolelle, idässä mannealaisten maahan Urmiajärvelle, minne Tashtepen kaupunkiin ilmestyi urartulainen kirjoitus. Hän kaivautti Vanjärveä syöttävän Manuan kanavan, jota on joskus pidetty Semiramiksen rakennuttamana. Urartu kukoisti valloitetuista maasta saatavilla veroilla.
Rivi 27 ⟶ 23:
Sardur III 764–733 eaa. taisteli itärajalla hyökkääjiä vastaan, jätti kirjoituksen Sevanjärven eteläpuolelle Zakhaluun ja valloitti lännessä Kommagenen, Malatyan ja Aleppon. Urartu ulottui Izoliin Eufratin varrella.
Urartun laajeneminen pysähtyi Assyrian [[Tiglatpileser III]]:een, joka nousi Assyrian valtaistuimelle Sardurin 21. hallitusvuonna. Tiglatpileser hyökkäsi heti Urartun kaakkoisten alueiden kimppuun, karkotti sieltä urartulaiset ja siirsi alueelle uusia ihmisiä. Urartulaisten tukemat "kuninkaat" surmattiin. Sardur hävisi Eufratin varrella Urfasta luoteeseen käydyn taistelun. Assyrian armeija eteni Tuspan muureille asti ajaessaan takaa pakenevia urartulaisia, mutta ei kyennyt valloittamaan kaupunkia ilman piirityskalustoa. Kolmen vuoden kuluttua Assyria kaappasi kaikki Urartun läntiset valloitukset. Urartulla oli enää [[Armenia]]n järvien ydinalue ja pohjoiset alueet. Voitettu Sardur kukistui palatsikumouksessa, ja kolmen vuoden kuluttua Assyrian voimakas kuningas Tiglatpileser III kuoli. Seuraaja Rusas I (Rusa I) valtasi takaisin menetetyt alueet kaakossa ja [[Azerbaidžan]]in [[Iran]]issa, kun Syyriassa ollut kapina piti Assyrian uuden kuninkaan Salmanassar V:n muissa touhuissa. Urartu valtasi taas Musashirin (Musassirin) ja ulotti valtansa Persian Azerbeidzhaniin. Rusas I rakennutti Toprak-Kaleen Vaniin puutarhakaupungin ja kanavan makean veden saantia varten. Rusas I pystyi alussa puolustautumaan maata uhkaavia kimmeriläisiä ja skyyttiläisiä vastaan.
Rivi 34 ⟶ 29:
Armenialaiset alkoivat saapua maahan 600 eaa. Skyytit tuhosivat Urartun 585 eaa. Urartu yritti vielä kapinoida valloittajiaan vastaan, mutta hävisi pian kartalta vuoteen 500 eaa. mennessä. Urartun metallitöiden maine jäi esikuvaksi kreikkalaisille ja etruskeille.
== Urartun kuninkaita ==
Rivi 76 ⟶ 65:
== Aiheesta muualla ==
{{commons|Urartu|Urartun valtakunta}}
* [http://www.tacentral.com/erebuni/nairi.asp Nairi/Urartu] {{en}}
Rivi 82 ⟶ 70:
[[Luokka:Aasian entiset valtiot]]
[[Luokka:Muinainen Lähi-itä]]
{{Link FA|ru}}
| |||