Ero sivun ”Suunnitelmatalous” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Eräiden väitteiden mukaan lähes kaikissa maissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta teollistuminen käynnistyi valtion toimin kuten rautateitä rakentamalla. Varat tähän kerättiin veroin, jotka valtio sijoitti taloudellisiin toimiin. Valtio saattoi myös lainata pääomiaan teollisuustuotannon käynnistämiseen. Vaatimuksia kaiken tuotannon järjestämisestä suunnitelmatalouden keinoin esitettiin etenkin [[sosialismi|sosialistien]] piirissä.
 
1920- ja 1930-luvuilla käytiin ns. "Socialist Calculation Debate", jossa pohdittiin onko markkinatalous tehokkaampi kuin suunnitelmatalous. Vastaus kulminoitui ns. laskentaongelmaan, eli voiko keskussuunnitteluelin määrätä resurssien käytöstä tehokkaammin kuin markkinat. [[Ludwig von Mises]] julkaisi 1920 kirjoituksen ''Economic Calculation in the Socialist Commonwealth'', jossa hän väittiosoitti suunnitelmataloudessa hinta-informaation puuttumisen johtavan tehottomuuteen ja laskentaongelman olevan "liian vaikea" ratkaistavaksi. Merkittävimmän vasta-argumentin esitti [[Oskar Lange]], joka osoitti suunnitteluelimen pystyvän käyttämään hintasignaaleja hyväkseen. Vielä 1960-luvulla länsimaissa pelättiin yleisesti myös asiantuntijoiden taholta, että Itä-Eurooppa menee talouskehityksessä ohi.
Kysymys sosialistisen järjestelmän romahtamisesta ei olekaan välttämättä välittömästi suunnitelmatalouden ja vapaan kapitalismin välisestä erosta, vaan siirtymisestä jälkiteolliseen talouteen. {{lähde}} Itä-Euroopan maat ottivat 1970-luvun alussa länsimailta paljon lainaa, jonka ne sijoittivat teollisuuteen, eivätkä sitten pystyneet maksamaan velkojaan takaisin.