Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteessä ei mainita tällaisia prosentteja, eikä juurikaan käytetä ilmaisua verokiila
tarpeeton rikkinäinen linkki pois, toisen kohdalle lähdepyyntö
Rivi 7:
Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtä lailla voidaan puhua verotuksen työnteon ja työnantamisen kannusteita vähentävästä vaikutuksesta. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. [[Progressiivinen vero|Progressiivisen verotuksen]] tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa.
 
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa<ref>[http://www.talouselama.fi/uutiset/article158884.ece Työttömyys ei vähene], Talouselämä 26.3.2002, Mirva Heiskanen, mm. kappale "Verotus tappaa palvelutyön"</ref><ref>[http://www.ts.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2002-03-12,104:4:99090,1:0:0:0:0:0: Nokia edelleen suuri kysymysmerkki], Turun Sanomat 12.3.2002, mm. kappale "Verokiila ruokkii suurtyöttömyyttä"</ref>. Termillä '''kaksinkertainen verokiila''' viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa.
 
Verokiilan vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään. Esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] ja [[Tanska]]ssa on otettu käyttöön [[kotitalousvähennys]].
Rivi 37:
Siis 100 euron arvoisesta lisäponnistelusta ei kannata maksaa keskituloiselle työntekijälle yli 36,6 euron nettopalkkiota.{{Lähde}}
 
Efektiivinen verokiila on yleensä vieläkin korkeampi (perheettömältäkin peräti 118 %{{Lähde|Linkki rikki}}<ref>[http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2007/Kannustavaan_sosturvaan.pdf Kannustavaan sosiaaliturvaan], EK 16.1.2007</ref>), koska tulot yleensä lisäävät päivähoitomaksuja ja vähentävät sosiaaliturvaa sekä muita etuja.
 
* Verokiila voidaan tarkastella myös hyödykekohtaisesti, esimerkiksi veron osuus on polttoaineessa useimmiten, 75 - 80 %, kun tätä tarkastellaan työntekijän ja työantajan näkökulmasta progressiivisen huomioituna työnantajan, valtiolle perimat arvolisäverot, kuin myös muut maksut, kohdistuu Suomessa tietyissä hyödykkeisessä tosiassa veroa jopa yli 90 % tuotteen hankintaan.{{Lähde}}