Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
{{Lähteetön}}, {{Korjattava/Määritelmä}} (kts. keskustelusivu), lähdepyyntöjä |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön|lähdeviitteet vain muutamille yksityiskohdille}}
{{Korjattava/Määritelmä|artikkelin määritelmä kuulostaa kovasti veroasteelta}}
'''Verokiila''' tarkoittaa työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää (tai sen osuutta työvoimakustannuksista).
Rivi 27 ⟶ 29:
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 10,2 %. <ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 18</ref>.
Siis keskivertotyöntekijä kannattaa palkata vain, jos hänen nettopalkkavaatimuksensa on alle 46,1 % siitä, mitä asiakas on hänen suorituksestaan maksamaan, koska erotus menee veroihin ja veroluonteisiin maksuihin.{{Lähde}}
Vuonna 2007 rajaverokiila oli keskituloisella arviolta 63,4 %: työntekijälle tarkoitetusta lisäpalkasta (ylityöt, palkankorotus, sivutyö tms.)
Rivi 35 ⟶ 37:
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 8,1 %.<ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 20</ref>.
Siis 100 euron arvoisesta lisäponnistelusta ei kannata maksaa keskituloiselle työntekijälle yli 36,6 euron nettopalkkiota.{{Lähde}}
Efektiivinen verokiila on yleensä vieläkin korkeampi (joskus jopa noin 100 %<ref name=SATA/> tai perheettömältäkin peräti 118 %<ref>[http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2007/Kannustavaan_sosturvaan.pdf Kannustavaan sosiaaliturvaan], EK 16.1.2007</ref>), koska tulot yleensä lisäävät päivähoitomaksuja ja vähentävät sosiaaliturvaa sekä muita etuja.
* Verokiila voidaan tarkastella myös hyödykekohtaisesti, esimerkiksi veron osuus on polttoaineessa useimmiten, 75 - 80 %, kun tätä tarkastellaan työntekijän ja työantajan näkökulmasta progressiivisen huomioituna työnantajan, valtiolle perimat arvolisäverot, kuin myös muut maksut, kohdistuu Suomessa tietyissä hyödykkeisessä tosiassa veroa jopa yli 90 % tuotteen hankintaan.{{Lähde}}
==Aiheesta muualla==
| |||