Wikipedia

Ero sivun ”Morane-Saulnier M.S.406” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
195 381 muokkausta
p r2.7.3) (Botti lisäsi: he:מוראן-סולנייה M.S. 406
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 120 muokkausta
Korjaamista
Rivi 10:
| esitelty =
| lakkautettu =
| pääkäyttäjät = [[Ranskan ilmavoimat]]<br />[[Suomen ilmavoimat]]<br />[[Sveitsin ilmavoimat]]<br />[[Turkin ilmavoimat]]
| valmistusvuodet =
| valmistusmäärä =
Rivi 18:
| muunnelmat =
}}
'''Morane Saulnier M.S.406''' oli [[ranska]]laisen Morane Saulnier -tehtaan valmistama [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikainen hävittäjälentokone, joka otettiin käyttöön [[1938]].
 
==Kehitys==
Konetyyppiä alettiin suunnitella vuonna [[1934]]. Koneen ensilento tapahtui elokuussa [[1935]] tyyppinimellä M.S.405. Koneen [[Hispano-Suiza]]–moottori oli alitehoinen, ja sen aseistus ja ohjaamon panssarointi olivat heikkoja. Kahden prototyypin lisäksi 405-mallista tilattiin 16 koneen esisarja, jonka jälkeen siirryttiin 406-tyyppiin.▼
 
Ranskan joutuessa mukaan sotaan syyskuussa 1939 [[Ranskan ilmavoimat|Ranskan ilmavoimilla]] oli 573 Morane Saulnier 406:ta, ja [[Saksa]]ntaistelu Ranskasta|Saksan hyökätessä Ranskaan]] toukokuussa 1940 koneita oli valmistettu 10741&nbsp;074. Ranska menetti puolustustaistelussa (lähteestä riippuen) 150-400150–400 Moranea saavuttaen 171 varmaa ja 93 todennäköistä ilmavoittoa. Kaartotaisteluissa kone pärjäsi, mutta oli muuten alakynnessä nopeampia ja tulivoimaisempia [[Messerschmitt]]-koneita vastaan. Koneen paineilmajärjestelmä kärsi jäätymisongelmista jopa Ranskan talvessa.▼
▲Konetyyppiä alettiin suunnitella vuonna [[1934]]. Koneen ensilento tapahtui elokuussa [[1935]] tyyppinimellä M.S.405. Koneen [[Hispano-Suiza]]–moottori oli alitehoinen, ja sen aseistus ja ohjaamon panssarointi olivat heikkoja. Kahden prototyypin lisäksi 405-mallista tilattiin 16 koneen esisarja, jonka jälkeen siirryttiin 406-tyyppiin.
 
[[Sveitsi]]n valtio osti Morane Saulnierilta lisenssin ja rakensi 82 konetta tyyppimerkinnällä D-3800 sekä 10001&nbsp;000 hv:n [[Hispano-Suiza]] 12YS1 -moottorilla varustettua paranneltua D-3801 -versiota 207 kplkappaletta. Turkkiin myytiin 45 Morane Saulnier 406:a. Liettua tilasi 12 ja Puola 160 konetta, mutta kumpikaan ei ehtinyt saada koneitaan.▼
▲Ranskan joutuessa mukaan sotaan syyskuussa 1939 Ranskan ilmavoimilla oli 573 Morane Saulnier 406:ta, ja [[Saksa]]n hyökätessä Ranskaan toukokuussa 1940 koneita oli valmistettu 1074. Ranska menetti puolustustaistelussa (lähteestä riippuen) 150-400 Moranea saavuttaen 171 varmaa ja 93 todennäköistä ilmavoittoa. Kaartotaisteluissa kone pärjäsi, mutta oli muuten alakynnessä nopeampia ja tulivoimaisempia Messerschmitt-koneita vastaan. Koneen paineilmajärjestelmä kärsi jäätymisongelmista jopa Ranskan talvessa.
 
Koneita käyttivät Ranskan ohella [[Saksa]], [[Kroatia]], [[Sveitsi]], [[Turkki]], [[Italia]] ja [[Suomi]].▼
▲[[Sveitsi]]n valtio osti Morane Saulnierilta lisenssin ja rakensi 82 konetta tyyppimerkinnällä D-3800 sekä 1000 hv:n [[Hispano-Suiza]] 12YS1 -moottorilla varustettua paranneltua D-3801 -versiota 207 kpl. Turkkiin myytiin 45 Morane Saulnier 406:a. Liettua tilasi 12 ja Puola 160 konetta, mutta kumpikaan ei ehtinyt saada koneitaan.
 
▲Koneita käyttivät Ranskan ohella [[Saksa]], [[Kroatia]], [[Sveitsi]], [[Turkki]], [[Italia]] ja [[Suomi]].
 
==Hankinta Suomeen==
Ranskan valtioRanska lahjoitti [[talvisota|talvisodan]] aikana Suomelle 50 Morane-Saulnier 406 -hävittäjää, joista kuitenkin vain 30 saatiin. Koneet kuljetettiin Malmöön, jossa ne koottiin muutamassa viikossa ja lennettiin Suomeen helmikuun 1940 aikana.▼
 
[[Välirauhan aika|Välirauhan]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana ostettiin [[natsi-Saksa|Saksan]] sotasaalisvarastoista[[sotasaalis]]varastoista 57 Morane-Saulnier -hävittäjää lisää. Ostetut yksilöt edustivat malleja 406 ja 410, ja alatyyppejä (esimerkiksi aseistuksen ja potkurivarustuksen osalta) oli useita. Koneet olivat peruskorjaamattomia. Ensimmäiset 10kymmenen konetta saatiin vuodenvaihteessa 1940/1941, kesä-elokuussakesä–elokuussa 1941 seuraavat 10kymmenen konetta, 5viisi konetta marraskuussa ja heinä-lokakuussaheinä–lokakuussa 1942 useassa erässä yhteensä 32 konetta.▼
▲Ranskan valtio lahjoitti talvisodan aikana Suomelle 50 Morane-Saulnier 406 -hävittäjää, joista kuitenkin vain 30 saatiin. Koneet kuljetettiin Malmöön, jossa ne koottiin muutamassa viikossa ja lennettiin Suomeen helmikuun 1940 aikana.
 
Kaikkiaan Suomella oli 87 Morane-Saulnier -hävittäjää, niistä 76 mallia 406 ja 11 mallia 410.▼
▲Välirauhan ja jatkosodan aikana ostettiin Saksan sotasaalisvarastoista 57 Morane-Saulnier -hävittäjää lisää. Ostetut yksilöt edustivat malleja 406 ja 410, ja alatyyppejä (esimerkiksi aseistuksen ja potkurivarustuksen osalta) oli useita. Koneet olivat peruskorjaamattomia. Ensimmäiset 10 konetta saatiin vuodenvaihteessa 1940/1941, kesä-elokuussa 1941 seuraavat 10 konetta, 5 konetta marraskuussa ja heinä-lokakuussa 1942 useassa erässä yhteensä 32 konetta.
 
▲Kaikkiaan Suomella oli 87 Morane-Saulnier -hävittäjää, niistä 76 mallia 406 ja 11 mallia 410.
 
==Käyttö Suomessa==
[[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] lentolaivueista Morane-kalustoa käytti kaksi laivuetta, lentolaivueet [[Lentolaivue 14|14]] ja [[Lentolaivue 28|28]]. Koneen lento-ominaisuudet olivat hyvät. Vakauden suhde ohjattavuuteen oli pelkän lentämisen kannalta hyvä, mutta ammuttaessa kone oli tavattoman epävakaa lyhyen rungon liikehtiessä tähdättäessä levottomasti. Koneen kaartokyky oli hyvä, minkä ansiosta moni suomalaislentäjä säilytti henkensä tiukoissa tilanteissa. Morane-Saulnier 406:n pääaseena oli potkurinnavan läpi ampuva 20 mm Hispano-Suiza-tykki. Ase oli epäluotettava ja lakkoili usein jo parin ammutun sarjan jälkeen. 410-mallissa oli neljä 7,5 mm siipikonekivääriä, joiden läpäisykyky oli heikko. Aseistusta parannettiin Suomessa asentamalla tykin tilalle 12,7 mm Berezina ja Colt -konekiväärejä, joista erityisesti Berezina oli epäluotettava.▼
 
▲Suomen ilmavoimien lentolaivueista Morane-kalustoa käytti kaksi laivuetta, lentolaivueet [[Lentolaivue 14|14]] ja [[Lentolaivue 28|28]]. Koneen lento-ominaisuudet olivat hyvät. Vakauden suhde ohjattavuuteen oli pelkän lentämisen kannalta hyvä, mutta ammuttaessa kone oli tavattoman epävakaa lyhyen rungon liikehtiessä tähdättäessä levottomasti. Koneen kaartokyky oli hyvä, minkä ansiosta moni suomalaislentäjä säilytti henkensä tiukoissa tilanteissa.
Morane-Saulnier 406:n pääaseena oli potkurinnavan läpi ampuva 20 mm Hispano-Suiza -tykki. Ase oli epäluotettava ja lakkoili usein jo parin ammutun sarjan jälkeen. 410-mallissa oli neljä 7,5 mm siipikonekivääriä, joiden läpäisykyky oli heikko. Aseistusta parannettiin Suomessa asentamalla tykin tilalle 12,7 mm Berezina ja Colt -konekiväärejä, joista erityisesti Berezina oli epäluotettava.
 
Radion kuuluvuus ja toiminta oli sekin kyseenalainen. Moottori oli alitehoinen ja herkkä ylikuumenemiselle. Aseiden, moottorin ja radion ohessa koneen paineilmajärjestelmä aiheutti Ilmavoimien mekaanikoille paljon päänvaivaa.
Rivi 48 ⟶ 44:
 
==Mörkö-Morane==
Moranen varustaminen venäläisellä sotasaalismoottorilla (Klimov M-103) nousi ensimmäisen kerran esille elokuussa 1940. Pontimena oli alkuperäisen Hispano-Suiza -varamoottorien ja -varaosien puute ja Klimov M-103:n samankaltaisuus Hispano-Suizan kanssa, olihan M-103 siitä kehitetty. Toimeksianto peruttiin jo kuukauden kuluttua, kun selvisi, että Suomi saasai ostaa Morane-hävittäjiä Saksan sotasaalisvarastosta.▼
 
▲Moranen varustaminen venäläisellä sotasaalismoottorilla (Klimov M-103) nousi ensimmäisen kerran esille elokuussa 1940. Pontimena oli alkuperäisen Hispano-Suiza -varamoottorien ja -varaosien puute ja Klimov M-103:n samankaltaisuus Hispano-Suizan kanssa, olihan M-103 siitä kehitetty. Toimeksianto peruttiin jo kuukauden kuluttua, kun selvisi, että Suomi saa ostaa Morane-hävittäjiä Saksan sotasaalisvarastosta.
 
Jatkosodassa Morane osoittautui suoritusarvoiltaan ja aseistukseltaan niin riittämättömäksi, että omat tappiot ilmataisteluissa alkoivat kasvaa. Syyskuussa 1942 eversti Richard Lorenz esitti vaihtoehtoisesti koneen hyllyttämistä tai sen varustamista joko M-105 tai M-103 -moottorilla.
 
Asennussuunnittelu aloitettiin välittömästi. Moottoriksi tuli 11001&nbsp;100 hevosvoiman (820 kW) Klimov M-105P ja pääaseeksi 20mm tykki, jonka lisäksi siipiin jätettiin kaksi 7,5 mm konekivääriä. Muutoksia jouduttiin tekemään myös pakoputkistoon, ahtimeen, jäähdytysnestesäiliöön ja öljynjäähdyttimeen. Muutostyö tehtiin ilman piirustuksia ja ensimmäinen muutettu kone (MS-631) valmistui koekäyttöön jo tammikuussa 1943 ja ensilento tapahtui helmikuussa 1943. Koneessa ilmeni kuitenkin jäähdytysongelmia, jolloin koneeseen jouduttiin suunnittelemaan kokonaan uusi nestejäähdytin. Myös öljynjäähdytin jouduttiin vaihtamaan Messerschmittin jäähdyttimeen<ref>Raunio 2007 s. 230</ref>. Koelennoilla kesällä ja syksyllä 1943 Mörkö-Morane osoittautui selvästi alkuperäistä paremmaksi. Huippunopeus oli 510 km/h luokkaa ja kohoamisnopeus jopa 25 m/s<ref>Raunio 1993 s. 128</ref>.
 
Sarjamuutosten valmistelu aloitettiin joulukuussa 1943. Saksasta ostettiin helmikuussa 1944 85 kappaletta M-105 -moottoreita. Niiden lisäksi käytettiin omia sotasaalismoottoreita. Sarjaosien valmistukseen päästiin huhtikuussa 1944 ja ensimmäiset muutetut koneet luovutettiin laivuekäyttöön heinäkuussa 1944 ja viimeiset valmistuivat maaliskuussa 1945, jolloin kaikki 41 käyttökelpoista Morane-hävittäjää oli muutettu Mörkö-Moraneiksi.
 
Sveitsissä lisenssillä valmistettu versio D 3801 vastasi suorituskyvyltään suunnilleen Mörkö-Moranea. Sen moottori Hispano-Suiza HS 12Y51 kehitti 10501&nbsp;050 hv. Jäähdytin oli kiinteä. Nopeus oli 535 km/t. Aseistuksena oli MS 410:n tapaan 4neljä konekivääriä ja tykki.<ref>aviastar.com</ref>
 
=== Morane MS 406 vs Mörkö-Morane suorituskyvyn vertailutaulukko ===
 
:{|{{prettytable}}
|-
Rivi 77 ⟶ 71:
| 14 m/s
| 840 km
| 85008&nbsp;500 metriä
|-
| 11001&nbsp;100 hv
| 435 km/h
| 510 km/h (40004&nbsp;000 m)
| 410 km/h
| 17-20 m/s
| ei tiedossa
| 1180011&nbsp;800 metriä
|}
 
Vaikka taistelukokemukset jäivät vähäisiksi, Mörkö-Morane kasvaneesta painosta huolimatta osoittautui esikuvaansa verrattuna ylivoimaiseksi hävittäjäksi -– jatkosodan toiseksi käyttökelpoisimmaksi hävittäjäkonetyypiksi, häviten vain [[Messerschmitt Bf 109|Me 109:lle]]:lle , tosin liian myöhään. Muutostyötä eniten haitanneet jäähdyttäjäongelmat saatiin ratkaistua vasta keväällä 1944 keväällä. <ref> * {{Kirjaviite| Tekijä = Keskinen Kalevi, Stenman Kari, Niska, Klaus | Nimeke = Suomen ilmavoimien historia 4; Morane.Saulnier M.S. 06; Caudron C.714 | Julkaisija = Tietoteos | Julkaisupaikka = Forssa |Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-9035-19-2}} sivu 5 </ref> Muutos oli pakon sanelema mutta myös taloudellisesti perusteltu<ref>Raunio 2007 s. 232</ref>. Mörkö-Moranet palvelivat Ilmavoimissa syyskuuhun 1948 saakka.
 
== Tekniset tiedot (406)==
[[Image:Morane-Saulnier_D-3801J.jpg|thumb|250px|D-3801J museossa Sveitsissä]]
 
=== Yleiset ominaisuudet ===
* Miehistö: 1 ohjaaja
Rivi 99 ⟶ 94:
* Tyhjäpaino: 2&nbsp;000 kg
* Suurin lentoonlähtöpaino: 2&nbsp;600 kg
* Voimalaite: Hispano-Suiza 12Y 31 V -rivimoottori, 12 sylinteriä, huipputeho 31503&nbsp;150 metrissä 641 kW (860 hv), potkurina Chauviere 351 -vakiokierrospotkuri
=== Suoritusarvot ===
* Huippunopeus: 486 km/h (valmistajan ilmoitus jäähdyttäjä sisällä 5&nbsp;000 metrissä)
 
* Huippunopeus: 486450 km/h (valmistajantehdasuusi ilmoituskone jäähdyttäjä sisälläulkona 50005&nbsp;000 metrissä)
* HuippunopeusKohoamisnopeus: 45010 kmm/hs (tehdasuusi kone jäähdyttäjä ulkona 50000–3&nbsp;000 metrissä)
* KohoamisnopeusMatkanopeus: 10285 mkm/sh (0-30005&nbsp;000 metrissä)
* Matkanopeus: 285 km/h (5000 metrissä)
* Lentomatka: 810 km
* Lakikorkeus: 9&nbsp;000 m
 
=== Aseistus ===
* 3x 7,5mm Chatellerault MAC 1934 ja joissakin yksilöissä potkurinnavan läpi ampuva 20 mm Hispano-Suiza -tykki jolle 55 ammusta.
 
== Tekniset tiedot (Mörkö-Morane)==
Rivi 122 ⟶ 116:
* Tyhjäpaino: 2&nbsp;210 kg
* Suurin lentoonlähtöpaino: 2&nbsp;787 kg
* Voimalaite: Klimov M-105P -rivimoottori, 12 sylinteriä, huipputeho 820 kW (11001&nbsp;100 hv) 20002&nbsp;000 metrissä, potkurina W-61P.
=== Suoritusarvot ===
 
* Huippunopeus: noin 440 km/h (merenpinnan tasalla)
* Huippunopeus: noin 510 km/h (40004&nbsp;000 metrissä)
* Kohoamisnopeus: noin 17 m/s (0-30000–3&nbsp;000 metrissä)
 
=== Aseistus ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Morane-Saulnier_M.S.406”