Avaa päävalikko

Muutokset

272 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Aiheesta muualla
'''Punavarpunen''' (''Carpodacus erythrinus'') on [[peipot|peippoihin]] kuuluva [[Varpuslinnut|varpuslintu]].
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Punavarpunen on [[peippo|peipon]] kokoinen. Sen pituus on 14–15 senttimetriä ja paino 19–25 grammaa. Vanha koiras on helppo tuntea: rinta, pää ja yläperä ovat kirkkaan punaiset, ja laulu kirkas, kuuluva vihellys, jonka se esittää puun, pensaan tai ruo’on latvassa. Naaras ja ensimmäisen kesän (2kv) koiras ovat melko harmaita, alapuolelta hieman vaaleampia. 2kv-koiraalla saattaa olla joitakin punaisia höyheniä puvussaan. Myös 2kv-koiras laulaa. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on lämpimämmän ruskehtava ja kaksi vaaleaa siipijuovaa erottuvat selkeämmin. Varoitusääni on käheä ”tsyii”, muistuttaen [[viherpeippo]]a. Nuorten lintujen kutsuääni on samantapainen mutta kirkkaampi, muistuttaen [[tiltaltti|tiltaltin]] tai [[pajulintu|pajulinnun]] ääntä. Sitä kuulee vain melko lyhyen ajan heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle {{Lähde}}.
 
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] punavarpunen on ollut 8 vuotta, 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla [[Eurooppa|Euroopan]] vanhin punavarpunen.
 
== Levinneisyys ==
Punavarpusen parimäärä [[Suomi|Suomessa]] on 200 000 – 300 000. Lajia esiintyy pääosassa [[Aasia]]a, Euroopassa länsiraja on [[Itävalta]]–[[Tanska]]-linjalla. Euroopassa pesii runsaat puoli miljoonaa paria {{Lähde}}.
 
Punavarpunen on [[muuttolintu]], joka saapuu Suomeen toukokuun puolivälissä – kesäkuun alussa. Syys[[muutto]] alkaa aikaisin, jo heinäkuun kolmannella viikolla alkavat pesinnästään selvinneet vanhat linnut kerätä ihonalaista rasvaa muuttomatkaa varten {{Lähde}}. Nuoret lähtevät muutolle hieman myöhemmin, pääosin elokuun loppuun mennessä. Poikkeuksellisesti laji on tavattu vielä loka–marraskuussa, joskus jopa talvella.
 
== Elinympäristö ==
Pensaikkoisilla mailla, erilaisissa reunavyöhykkeissä ja puutarhoissa, rantaruoikoissa.
 
== Lisääntyminen ==
Pesä rakennetaan tavallisesti matalalle pensaaseen, katajaan tai nuoreen kuuseen. Naaras rakentaa yksin koiraan seuratessa ja vartioidessa. Pesän runko on tavallisesti tehty kuivista ruohoista, pesäkuppi vuorattu ohuilla juurilla ja muilla kuiduilla. Munia on 4–6, tavallisesti 5, väriltään sinertäviä, tummin täplin ja kiemuroin koristeltuja ja noin 12 mm pitkiä<ref name="hsmuna">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivipelto, Arja | Otsikko = Mainio Muna | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 3.4.2012 | Sivut = D1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.4.2012}}</ref>. Muninta alkaa kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Naaras hautoo yksin 12 vrk. Poikasia ruokkivat ja hoitavat molemmat emot. Lentokykyisiä poikaset ovat noin 2 viikon ikäisinä.
 
== Ravinto ==
Siemenet, silmut ja muut kasvinosat, marjat, [[hyönteiset]]. Lienee ainoa suomalainen varpuslintu, joka syö myös vihreitä kasvinosia. Poikaset saavat jonkin verran hyönteisravintoa.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/punavarpunen LuontoPortti: Punavarpunen (''Carpodacus erythrinus'')]
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=179199 ITIS: Carpodacus erythrinus] {{en}}
 
[[Luokka:Peipot]]
Rekisteröitymätön käyttäjä