Versio 19. huhtikuuta 2012 kello 18.38 muokkaa ZéroBot (keskustelu \| muokkaukset) 133 001 muokkausta p r2.7.1) (Botti lisäsi: zh:瓦爾卡 ← Vanhempi muutos		Versio 21. heinäkuuta 2012 kello 19.10 muokkaa kumoa Paju (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 94 697 muokkausta +väkiluvun ajantasaistus+ pari lähdettä + kuva + lähdepyyntöjä historia-osuuteen Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{lähteetön\|ei yhtäkään lähdettä}}~~ {{Kaupunki2 \| virallinen_nimi = Valka Rivi 10 ⟶ 9: \| kuvateksti = \| kuva_lippu =Flag_of_Valka.svg \| lippu_koko = ~~100px~~145px \| kuva_vaakuna = Coat of Arms of Valka.svg \| vaakuna_koko = 75px Rivi 23 ⟶ 22: \| aluetyyppi = Valtio \| alueen_nimi = {{Latvian lippu}} [[Latvia]] \| aluetyyppi1 = Kunta \| alueen_nimi1 = Valka \| aluetyyppi2 = \| alueen_nimi2 = Rivi 54 ⟶ 53: \| pinta-ala_veden_osuus% = \| pinta-ala_metro = \| väkiluku_vuosi = 2012<ref name="LV-MuniciPopul2012"/> \| väkiluku_huom = \| asutustyyppi = \| väkiluku_yhteensä = 65 ~~579~~891 \| väestötiheys = \| väkiluku_metropoli = Rivi 77 ⟶ 76: \| postinumero = \| suuntanumero = \| kotisivu = ~~[http://~~{{URL\|www.valka.lv~~/ www.valka.lv]~~}} \| huomautukset = }} '''Valka''' ({{k-de\|Walk}}) {{lausunta\|Lv-Valka.ogg}} on pieni rajakaupunki Pohjois-[[Latvia]]ssa, [[Vidzeme]]n maakunnassa ja on samalla Valkan ~~seudun~~kunnan (Valkas novads) keskus.<ref name="MazaisLatvijasAutoseluAtlants"/> Valka ja nykyinen Viron puoleinen kaupunki [[Valga]] olivat yksi ja sama kaupunki, kunnes se jaettiin kahdeksi kaupungiksi vuonna [[1920]].<ref~~>{{Kirjaviite \| Tekijä~~ name= ~~Stephen Baister ja Chris Patrick\| Nimeke = Latvia, 5. painos\| Kappale = \| Sivu = 149\| Selite = \| Julkaisija =~~ "Bradt ~~Travel Guides \| Vuosi = 2007\| Tunniste = ISBN 9781841622019 \| www = \| www~~-~~teksti = \| Viitattu = 27.11.2010\| Kieli = {{en}}}}<~~Latvia"/~~ref~~> Jaon suoritti eräs englantilainen eversti molempien valtioiden hyväksymänä puolueettomana henkilönä. Raja kulki keskellä Valgan / Valkan silloista pääkatua jonka pohjoispuolen varren talot olivat Virossa ja etelänpuoleiset talot Latviassa. ==Väestö==▼ Vuoden 2012 alussa kaupungissa arvioitiin asuvan 5891 henkeä ja koko Valkan kunnassa 10265 henkeä.<ref name="LV-MuniciPopul2012"/> Valkan väestöstä suurin osa on latvialaisia ja loput venäläisiä ja muita kansalaisuuksia. [[Tiedosto:St. Catherine Lutheran church of Valka2.jpg\|left\|thumb\|210px\|Sisänäkymä luterilaisesta Pyhän Katariinan kirkosta]] [[Kuva:Sun clock in Valka.jpg\|left\|thumb\|210px\|[[Aurinkokello]] Luterilaisen Pyhän Katariinan ~~luterilaisen~~ kirkon edessä Valkassa]]~~<br clear=left />~~▼ ~~Valkan väestöstä suurin osa on latvialaisia ja loput venäläisiä ja muita kansalaisuuksia.~~ Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on sen pääuskontona ollut evankelisluterilainen kristinusko. Vain pieni osa kuitenkin väestöstä on uskonnollisia, eikä juuri kukaan harjoita sitä aktiivisesti.{{lähde}}▼ ==Historia== Keskiajalla Valka toimi Vanhan ~~Liivinmaan~~[[Liivinmaa]]n parlamentin kokoontumispaikkana ja Valka vihittiin kaupungiksi vuonna 1286. 1584 se kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja jäi ~~Puolan~~[[Puola-Liettua]]aan jakuuluneen Liettuan suuriruhtinaskunnan valtaan. Vuonna 1626 ruotsalaiset valloittivat kaupungin ja vuonna 1721 ~~Venäjä~~[[Venäjän keisarikunta]] omisti kaupungin. Ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918 saksalaiset polttivat kaupungin perinpohjaisesti. Vapaussodan voiton jälkeen Viron ja Latvian itsenäistyessä päätettiin kaupunki jakaa kahdeksi. Viro sai oman puoliskon, jonka se nimesi Valgaksi ja Latvialle jäi pienempi Valka. Nykyään Valkassa on asukkaita 6700.{{lähde}}▼ Vapaussodan voiton jälkeen [[Viro]]n ja Latvian itsenäistyessä päätettiin kaupunki jakaa kahdeksi. Jaon suoritti eräs englantilainen eversti molempien valtioiden hyväksymänä puolueettomana henkilönä. Raja kulki keskellä kaupungin silloista pääkatua. Pääkadun pohjoispuolen varren talot olivat Virossa ja etelänpuoleiset talot Latviassa. Viron puolisko nimettiin [[Valga]]ksi ja Latvialle jäi pienempi Valka.{{lähde}} ▲Keskiajalla Valka toimi Vanhan Liivinmaan parlamentin kokoontumispaikkana ja Valka vihittiin kaupungiksi vuonna 1286. 1584 se kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja jäi Puolan ja Liettuan valtaan. Vuonna 1626 ruotsalaiset valloittivat kaupungin ja vuonna 1721 Venäjä omisti kaupungin. Ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918 saksalaiset polttivat kaupungin perinpohjaisesti. Vapaussodan voiton jälkeen Viron ja Latvian itsenäistyessä päätettiin kaupunki jakaa kahdeksi. Viro sai oman puoliskon, jonka se nimesi Valgaksi ja Latvialle jäi pienempi Valka. Nykyään Valkassa on asukkaita 6700. ===Valka rajakaupunkina=== ~~Tositarinan~~Uusi ~~mukaan~~rajalinja ~~uusi raja jakoi~~kulki Valgan asemapäällikön ~~oman~~ talon ~~kahtia~~makuuhuoneen läpi ja ~~kulki~~jakoi ~~hänen makuuhuoneensa läpi jakaen~~jopa sängyn ~~paikan~~. Hän sai valita kumman maan kansalaisuuden hän ottaa. Asemapäällikkö valitsi Viron, koska hänen päänsä oli hänen nukkuessaan Viron puolella ja jalat Latvian puolella. Viron krooni ei kelvannut maksuvälineenä kadun eteläpuolen liikkeissä eikä Latvian lati kadun pohjoispuolen liikkeissä. Suurempi, pohjoisempi osa kaupungista jäi ~~[[Viro]]lle~~Virolle, jossa sijaitsee kaupungin keskusta ja rautatieasema. Jaon seurauksena Valgaan syntyi kaksi rautatieasemaa Viron Valga ja Latvian Valka, joka sijaitsi neljä kilometriä Viron Valgan aseman eteläpuolella. Latvialaiset ja virolaiset veturit käännettiin niiden väliin Latvian puolelle rakennetussa ratakolmiossa. {{lähde}} Tulli- ja rajamuodollisuudet hoidettiin molemmilla asemilla aina vuoden 1940 elokuuhun saakka. Samoin kapearaiteisen rautatien junat joutuivat käyttämään aluksi naapurimaan aluetta, mutta myöhemmin sekä Viro että Latvia rakensivat omalle puolelleen rajaa omat rataosat jotka mahdollistivat virolaisille Valgan ja latvialaisille Valkan asemien käytön omissa junissaan. Tosin Valgasta Moisiokylään matkannut virolaisjuna joutui käyttämään Valgan kaupungin länsipuolella Pedelen ja Ipikin välillä Latvian aluetta miltei Moisiokylään saakka, mutta ajoi pysähtymättä Latvian alueen läpi. Latvialainen Ipikistä lähtenyt juna puolestaan joutui ajamaan pysähtymättä Viron alueen läpi Zultenen ja Apen välillä matkallaan Valkasta Gulbeneen. Virolaiset puolestaan hoitivat oman osansa henkilöliikenteen Valgan asemalta Monisten asemalle uuden Kaagjärven kautta kiertäneen radan avulla. Samalla muutettiin myös vallinnutta käytäntöä siten, että kaksi latvialaista junaa päivässä alkoi ajaa Moisiokylään saakka Latvian Valkasta. Veturit käännettiin Viron puolella ja junat palasivat Valkaan Moisiokylästä. Virolaiselle junalle puolestaan sallittiin latvialaisten matkustajien kuljettaminen myös Latvian sisäisessä liikenteessä. Junassa oli ns. suljettuja vaunuja niille matkustajille jotka matkustivat Virosta Viroon Latvian alueen kautta. Vaunujen ovet lukittiin Valgassa ja avattiin vasta Moisiokylässä tai päinvastoin. Näissä vaunuissa matkustajien passeja ei tarkastettu. Vastaava järjestely tehtiin latvialaisille junalle joka liikennöi Valkasta Gulbeneen. Sen sallittiin kuljettaa virolaisia matkustajia Koikkülan ja Mõnisteen välillä. Ne jotka matkustivat junassa Latvian Valkasta Apeen tai pidemmälle Latviaan Viron kautta saivat matkustaa suljetuissa vaunuissa ilman rajamuodollisuuksia. Aihe oli 1920- ja 30-luvuilla yleisen ihmettelyn aiheena rautatiealan lehdissä ja kirjallisuudessa. Saksalaiset omaksuivat myöhemmin vuosina 1939 - 1945 saman käytännön Suur-Saksan Valtakunnan ja Böömin-Määrin Protektoraatin välisessä rajaliikenteessä useilla eri rataosilla. Samaa käytäntöä noudatetiin myös Unkarin ja Slovakian raja-alueilla.▼ Valgasta Moisiokylään matkannut virolaisjuna joutui käyttämään Valgan kaupungin länsipuolella Pedelen ja Ipikin välillä Latvian aluetta miltei Moisiokylään saakka, mutta ajoi pysähtymättä Latvian alueen läpi. Latvialainen Ipikistä lähtenyt juna puolestaan joutui ajamaan pysähtymättä Viron alueen läpi Zultenen ja Apen välillä matkallaan Valkasta Gulbeneen. Virolaiset puolestaan hoitivat oman osansa henkilöliikenteen Valgan asemalta Monisten asemalle uuden Kaagjärven kautta kiertäneen radan avulla. Samalla muutettiin myös vallinnutta käytäntöä siten, että kaksi latvialaista junaa päivässä alkoi ajaa Moisiokylään saakka Latvian Valkasta. Veturit käännettiin Viron puolella ja junat palasivat Valkaan Moisiokylästä. Virolaiselle junalle puolestaan sallittiin latvialaisten matkustajien kuljettaminen myös Latvian sisäisessä liikenteessä.{{lähde}} ▲==Väestö== ▲uuden Kaagjärven kautta kiertäneen radan avulla. Samalla muutettiin myös vallinnutta käytäntöä siten, että kaksi latvialaista junaa päivässä alkoi ajaa Moisiokylään saakka Latvian Valkasta. Veturit käännettiin Viron puolella ja junat palasivat Valkaan Moisiokylästä. Virolaiselle junalle puolestaan sallittiin latvialaisten matkustajien kuljettaminen myös Latvian sisäisessä liikenteessä. Junassa oli ns. suljettuja vaunuja niille matkustajille, jotka matkustivat Virosta Viroon Latvian alueen kautta. Vaunujen ovet lukittiin Valgassa ja avattiin vasta Moisiokylässä tai päinvastoin. Näissä vaunuissa matkustajien passeja ei tarkastettu. Vastaava järjestely tehtiin latvialaisille junalle joka liikennöi Valkasta Gulbeneen. Sen sallittiin kuljettaa virolaisia matkustajia Koikkülan ja Mõnisteen välillä. Ne jotka matkustivat junassa Latvian Valkasta Apeen tai pidemmälle Latviaan Viron kautta saivat matkustaa suljetuissa vaunuissa ilman rajamuodollisuuksia. Aihe oli 1920- ja 30-luvuilla yleisen ihmettelyn aiheena rautatiealan lehdissä ja kirjallisuudessa. Saksalaiset omaksuivat myöhemmin vuosina 1939 - 1945 saman käytännön Suur-Saksan Valtakunnan ja Böömin-Määrin Protektoraatin välisessä rajaliikenteessä useilla eri rataosilla. Samaa käytäntöä noudatetiin myös Unkarin ja Slovakian raja-alueilla.{{lähde}} ▲Valkan väestöstä suurin osa on latvialaisia ja loput venäläisiä ja muita kansalaisuuksia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on sen pääuskontona ollut evankelisluterilainen kristinusko. Vain pieni osa kuitenkin väestöstä on uskonnollisia, eikä juuri kukaan harjoita sitä aktiivisesti. ▲[[Kuva:Sun clock in Valka.jpg\|left\|thumb\|[[Aurinkokello]] Pyhän Katariinan luterilaisen kirkon edessä Valkassa]]<br clear=left /> ==Lähteet== {{viitteet\|viitteet= <ref name="LV-MuniciPopul2012">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.pmlp.gov.lv/lv/statistika/dokuments/2012/ISPV_Pasvaldibas_iedzivotaju_skaits_pagasti.pdf \| Nimeke = Latvijas iedzivotaju skaits pašvaldibas, Datums=01.01.2012\| Tekijä = The Office of Citizenship and Migration Affairs (Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes, PMLP), Ministry of Interior\| Selite = Latvian kuntien asukasluku 1.1.2012 \| Ajankohta = \| Julkaisija = Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes (PMLP), www.pmlp.gov.lv, \| Viitattu = 2012-07-21}}</ref> <ref name="MazaisLatvijasAutoseluAtlants">{{Kirjaviite \| Tekijä = Jānis Turlajs (Galvenais redaktors)\| Nimeke = Mazais Latvijas Autoseļu Atlants \| Suomentaja = \| Vuosi = 2009 \| Luku = \| Sivu = \| Selite = Small road atlas \| Julkaisupaikka = Riika, Latvia \| Julkaisija = SIA "Karšu izdeviensība Jāņa sēta"\| Tunniste = ISBN 978-9984-07-534-1 \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 2012-07-21 \| Kieli = {{lv}}, {{en}}, {{de}}, {{ru}} }}</ref> <ref name="Bradt-Latvia">{{Kirjaviite \| Tekijä = Stephen Baister ja Chris Patrick\| Nimeke = Latvia, 5. painos\| Kappale = \| Sivu = 149\| Selite = \| Julkaisija = Bradt Travel Guides \| Vuosi = 2007\| Tunniste = ISBN 9781841622019 \| www = \| www-teksti = \| Viitattu = 27.11.2010\| Kieli = {{en}}}}</ref> }} ==Aiheesta muualla== ~~==Viitteet==~~ {{Commonscat-rivi\|Valka}} ~~{{Viitteet}}~~ [[Luokka: Jaetut kaupungit]]

Ero sivun ”Valka” versioiden välillä