Avaa päävalikko

Muutokset

8 605 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Kansa
'''Songhait''' (myös ''sonrhait''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Uusi tietosanakirja, 18. osa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1964 | Sivu = 807 | Tunniste = }}</ref>) ovat [[Niger (joki)|Nigerjoen]] keskijuoksulla asuva kansa. He puhuvat yhtä [[songhaikielet|songhaikielistä]]. Vuonna 1983 songhaita arvioitiin olevan 1,2 miljoona henkeä, heistä 540&nbsp;000 [[Mali]]ssa, 470&nbsp;000 [[Niger]]issä, 100&nbsp;000 [[Burkina Faso]]ssa ja 100&nbsp;000 [[Nigeria]]ssa.
| nimi = Songhait
| lippu = Songhay pottery gorom gorom market.jpg
| lipun leveys = 250px
| lipun selite = Songhainaisten saviruukkuja [[Gorom-Gorom]]in torilla Burkina Fasossa.
| kuvat =
| kuvien selite =
| kokonaismäärä = noin 2 miljoonaa
| alue1 = {{Mali}}
| määrä1 =
| viite1 =
| alue2 = {{Niger}}
| määrä2 =
| viite2 =
| alue3 = {{Benin}}
| määrä3 =
| viite3 =
| kielet = [[songhain kieli|songhai]]
| uskonnot = [[islam]]
| sukulaiskansat = [[djermat]], [[dendit]]
| huomautukset =
}}
'''Songhait''' (myös ''sonrhait''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Uusi tietosanakirja, 18. osa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1964 | Sivu = 807 | Tunniste = }}</ref>) ovat [[songhain kieli|songhain kieltä]] puhuva kansa [[Mali]]ssa, [[Niger]]issä, [[Benin]]issä, [[Burkina Faso]]ssa, [[Nigeria]]ssa ja [[Ghana]]ssa. Heidän lähimpiä sukukansojaan ovat [[djermat]] ja [[dendit]]. Ulkonäöltään songhait edustavat [[Sudan (alue)|sudanilaista]] tyyppiä, jossa on sekä [[Negridinen rotu|negridisiä]] että [[Kaukasidinen rotu|europidisia]] piirteitä. Uskonnoltaan he ovat [[sunnalaisuus|sunnalaisia]] [[islam|muslimeja]].<ref name="narody 416">Narody mira, s. 416.</ref> Songhaita arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa henkeä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = New Encyclopedia of Africa, volume 5 | Julkaisupaikka = Farmington Hills | Julkaisija = Thomson Gale | Vuosi = 2008 | Sivu = 405 | Tunniste = ISBN 978-0-684-31459-4}}</ref>.
 
==Asuinalue ja kieli==
1600-luvulle saakka songhait muodostivat nykyisen Malin alueella sijainneen [[Songhai]]n valtakunnan. Pääelinkeino on maatalous. [[Sorkot|Sorko-ryhmä]] harjoittaa kalastusta ja tavaroiden kuljetusta. Uskonnoltaan songhait ovat [[islam|muslimeja]], mutta ovat säilyttäneet myös perinteisiä uskomuksia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 384 | Tunniste = }}</ref>
Songhait asuvat laajalla alueella Malin itäosassa, Nigerin länsiosassa ja Beninin pohjoisosassa. Asutus on keskittynyt [[Niger (joki)|Nigerjoen]] varrelle. Se ulottuu joen keskijuoksun suistoalueelta [[Niamey]]n tienoille etelässä.<ref name="EWC 319">Encyclopedia of World Cultures, s. 319.</ref> Pieniä ryhmiä on [[Dori]]n seudulla Burkina Fasossa, [[Sokoto (joki)|Sokotojoen]] varrella [[Nigeria]]ssa sekä [[Ghana]]n pohjoisosassa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olson, James S. | Nimike = The Peoples of Africa: An Ethnohistorical Dictionary | Julkaisupaikka = Westport | Julkaisija = Greenwood Press | Vuosi = 1996 | Sivu = 531 | Tunniste = ISBN 0-313-27918-7}}</ref>. Nigerissä songhait, djermat ja dendit ovat toiseksi suurin etninen kokonaisuus, joka muodostaa 22 % maan väestöstä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = New Encyclopedia of Africa, volume 4 | Julkaisupaikka = Farmington Hills | Julkaisija = Thomson Gale | Vuosi = 2008 | Sivu = 31 | Tunniste = ISBN 978-0-684-31458-7}}</ref>. Malin väestöstä songhaita on 6 %<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Worldmark Encyclopedia of the Nations, twelfth edition, volume 2: Africa | Julkaisupaikka = Farmington Hills | Julkaisija = Thomson Gale | Vuosi = 2007 | Sivu = 432 | Tunniste = ISBN 1-4144-1091-3}}</ref>.
 
[[Songhaikielet|Songhaikielten]] on katsottu kuuluvan [[nilosaharalaiset kielet|nilosaharalaiseen]] ryhmään, mutta nykyään tätä käsitystä pidetään kyseenalaisena. [[Tuaregikielet|Tuaregi]] on vaikuttanut voimakkaasti varsinkin niiden sanastoon. Varsinainen songhain kieli jakautuu kolmeen murreryhmään, jotka poikkeavat huomattavasti toisistaan. Länsimurteita puhutaan [[Timbuktu]]n ja [[Djenne]]n, keskimurteita [[Hombori]]n ja itämurteita [[Gao (kaupunki)|Gaon]] seuduilla. Yleiskieli pohjautuu Gaon murteeseen. Nigerissä ja Beninissä puhuttavat [[zarman kieli|zarma]] (djerma) ja [[dendin kieli|dendi]] ovat erillisiä songhaikieliä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Concise Encyclopedia of Languages of the World | Julkaisupaikka = Oxford | Julkaisija = Elsevier | Vuosi = 2009 | Sivu = 990–991 | Tunniste = ISBN 978-0-08-087774-7}}</ref>
 
==Etninen historia==
[[Kuva:SONGHAI empire map.PNG|thumb|250px|Songhaivaltakunta laajimmillaan.]]
Kansa on muodostunut [[keskiaika]]isessa [[Songhai|Songhain valtakunnassa]] songhai- ja [[gurilaiset kielet|gurilaisia]] kieliä puhuneiden maanviljelijä-, kalastaja- ja metsästäjäryhmien vuorovaikutuksen tuloksena. He etenivät nykyisen Niameyn seudulta Nigeriä ylös [[Ouattagouna|Kukijaan]], jonne 600-luvulla syntyi ensimmäinen songhaivaltio. Myöhemmin pääkaupunki siirrettiin Gaoon. Hallitseva luokka kääntyi 1000-luvun vaihteessa muslimeiksi [[Pohjois-Afrikka]]an suuntautuneen kaupankäynnin seurauksena. Asutus levisi 1200-luvun puoliväliin mennessä Nigerin keskijuoksun suistoalueelle. 1200-luvun lopussa songhaivaltakunta joutui vuosisadan ajaksi [[Malin kuningaskunta|Malin]] alaisuuteen. Songhaihallitsija [[Sonni Ali Ber]] valtasi Timbuktun vuonna 1469 ja Djennen vuonna 1471.<ref>Afrika, s. 384–385.</ref>
 
Songhaivaltakunnan huippukausi oli 1500-luvulla [[Askia Mohammad Ture]]n pojan Dawudin aikana, jolloin se ulottui nykyisen Nigerian pohjoisosasta [[Senegal (joki)|Senegaljoen]] alajuoksulle ja [[Algeria]]n [[Sahara]]sta Malin ja Burkina Fason rajalle. Valtakunnassa kehittyi [[feodalismi]]n kaltainen yhteiskuntajärjestelmä, joka käsitti sotilaista, viranomaisista, papistosta ja kauppiaista koostuneen yläluokan sekä siitä riippuvaisen maanviljelijäväestön.<ref name="Afrika 385">Afrika, s. 385.</ref> Alimman luokan muodostivat [[orjuus|orjat]]<ref>Conrad, s. 99.</ref>
 
[[Marokko]]laiset kukistivat songhait Gaon lähellä vuonna 1591, minkä jälkeen valtakunta hajosi nopeasti. Osa kansasta pakeni Niameyn etelä- ja kaakkoispuolelle [[Dendi]]in, jonka [[tuaregit]] valloittivat<ref name="Afrika 385" /> vuonna 1660<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Encyclopedia of African History and Culture, volume III | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 2005 | Sivu = 270 | Tunniste = ISBN 0-8160-5271-9}}</ref>. Marokkolaisten sekarotuiset jälkeläiset [[armat]] pitivät hallussaan Gaoa ja Timbuktua, kun taas Nigerin keskijuoksu joutui ajan mittaan tuaregien, [[fulbet|fulbejen]] ja [[bambarat|bambaroiden]] alaisuuteen. [[Ranska]] valtasi Timbuktun vuonna 1894 ja Gaon vuonna 1899.<ref>Conrad, s. 64, 107, 100–111.</ref>
 
==Elinkeinot ja aineellinen kulttuuri==
Songhaiden pääelinkeino on osittain [[keinokastelu]]n perustuva maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat [[hirssi]], [[riisi]] ja [[durra]].<ref name="narody 416" /> [[Sorkot|Sorkoryhmä]] harjoittaa kalastusta, [[virtahepo|virtahepojen]] metsästystä ja jokiliikennettä.<ref name="narody 416" /><ref>Afrika, s. 384</ref> Karjanhoidon merkitys on melko vähäinen. Sitä harjoittavat etupäässä fulbet ja [[bellat]], jotka vaihtavat karjaa songhailta saatavaan viljaan. Käsitöitä tekevät muun muassa seppien, kutojien ja nahkurien ammattiryhmät.<ref>Narody mira, s. 416–417</ref> Kaupankäynti suuntautuu nykyään lähinnä Ghanaan, Nigeriaan, [[Togo]]on ja [[Norsunluurannikko|Norsunluurannikolle]]<ref name="EWC 319" />.
 
Tiiviisti rakennetut kylät koostuvat pyöreistä ja olkikattoisista savimajoista tai nykyään yhä useammin neliskulmaisista savitiilisistä taloista<ref name="EWC 319" />. Perinteiseen miesten vaatetukseen kuuluu paita ja leveät housut. Naiset kietoutuvat useista kaistaleista ommeltuun kankaaseen. Ruokavalio käsittää etupäässä kasvisruokia.<ref name="narody 417">Narody mira, s. 417</ref>
 
==Yhteiskunta ja henkinen kulttuuri==
[[Moniavioisuus]] on songhaiden keskuudessa arvostettua, mutta taloudellisista syistä harvinaista<ref name="EWC 319" />. Naisten asema on suhteellisen hyvä<ref name="narody 417" />. Sukujärjestelmä on etupäässä [[patrilineaarisuus|patrilineaarinen]]<ref name="EWC 319" />.
 
Entisten hallitsijoiden jalosukuisilla jälkeläisillä on korkea yhteiskunnallinen asema. Kylänosien päälliköt muodostavat neuvoston, jonka valitsema kyläpäällikkö on usein jalosukuinen. Kyläpäälliköiden yläpuolella on korkeampi jalosukuinen päällikkö, jolla on huomattava arvovalta.<ref>Encyclopedia of World Cultures, s. 319–320.</ref>
 
[[Islam]]in rinnalla on säilynyt perinteisiä uskomuksia, joihin kuuluu taikuus, henkien valtaan joutuminen ja esi-isien palvonta. Myös muslimipapit toimivat parantajina. Vähintään kerran viikossa järjestettävissä seremonioissa annetaan uhreja taudeilta suojeleville hengille ja kuumana aikana kutsutaan tanssimalla sadetta.<ref>Encyclopedia of World Cultures, s. 320.</ref>
 
Songhailla on rikas suullinen kansaperinne, joka käsittää muun muassa kansan historiasta kertovia taruja<ref name="narody 417" />. Kiertelevät laulajat ja tarinankertojat tunnetaan [[soninket|soninkelaisperäisellä]] nimellä ''gesere''. Tunnettu songhaimuusikko on [[Ali Farka Touré]].<ref>Conrad, s. 97, 107.</ref>
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = | Tunniste = }}
{{viitteet}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Conrad, David C. | Nimike = Empires of Medieval West Africa: Ghana, Mali, and Songhay | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 2005 | Sivu = | Tunniste = ISBN 0-8160-5562-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Encyclopedia of World Cultures, volume IX | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = G.K. Hall & Company | Vuosi = 1995 | Sivu = 194 | Tunniste = ISBN ISBN 0-8161-1815-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1988 | Sivu = | Tunniste = }}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Beninin etniset ryhmät]]
[[Luokka:Burkina Fason etniset ryhmät]]
[[Luokka:Ghanan etniset ryhmät]]
[[Luokka:Malin etniset ryhmät]]
[[Luokka:Nigerian etniset ryhmät]]
27 146

muokkausta