Ero sivun ”Ukki Väinämöinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjallisuutta: Niinistö 1998, artikkeli kertoo sissipäällikkö Ilmarisesta, mutta puhuu myös Ukki Väinämöisestä |
{{lähteetön}} pois, Niinistö kirjallisuudesta lähteisiin, viitteitä |
||
Rivi 1:
'''Ukki Väinämöinen'''
▲'''Ukki Väinämöinen''', oikealta nimeltään '''Vaseli Levonen''', syntyjään ''Vaseli Sidoroff'' ('''Василий Сидоров'''), ([[1855]] [[Tunkua]], [[Itä-Karjala]] - [[1942]], [[Vuokatti]], [[Suomi]]) oli [[itäkarjalaiset|itäkarjalainen]] vapaustaistelija, [[Itäkarjalaisten kansannousu]]n ideologinen johtaja ja [[laukkuryssä|kulkukauppias]]. Hän tuli tunnetuksi viimeisen [[heimosodat|heimosodan]] eli Itä-Karjalan kansannousun johtohahmona yhdessä Ilmarisen eli [[Jalmari Takkinen|Jalmari Takkisen]] ja [[Ossippa Borissainen|Ossippa Borissaisen]] kanssa.
Vaseli Sidoroff syntyi [[Vienan Karjala]]ssa Tunguan pitäjän Koivuniemen kylässä vuonna 1855 tai 1856. Hän elätti itsensä kulkukauppiaana Suomessa [[Turkin sota|Turkin sodan]] aikana.<ref name=Nii98_98 /> Hän nousi tunnetuksi henkilöksi, kun hänet valittiin itäkarjalaisten vapautusjärjestön ''Karjalan Metsäsissijärjestön'' kolmihenkiseen hallitukseen kansannousun henkiseksi johtajaksi. Hänet valittiin tähän tehtävään, koska hän oli vankka antibolševikki uskonnollisista ja kansallisista syistä. Tämän lisäksi hän oli varma kansansa ja isänmaansa ystävä. Hänen persoonansa myös kiinnitti huomiota. Vaseli Levonen sopi kansannousun isähahmoksi, koska hän oli lyhyt, pitkäpartainen ja hänellä oli voimakkaat karjalaisen talonpojan piirteet muistuttaen näin ilmiselvää [[kalevala|kalevalaista]] johtajaa. Tähän kalevalaiseen johtajaan viittasi myös hänen kansannousua varten ottamansa salanimi ''Ukki Väinämöinen''.
Itä-Karjalan vapaustaistelu epäonnistui ja Ukki Väinämöinen pakeni Suomeen niin kuin kaikki kansannousuun osallistuneet, jotka halusivat säilyttää henkensä. Väinämöinen eli Levonen menetti pian Suomeen tultuaan näkönsä ja eli lähes 20 vuotta sokeana. Hän kuoli [[pakolainen|pakolaisena]] [[Sotkamo]]n Vuokatissa vuonna 1942.
==
* {{Lehtiviite | Tekijä = Kauppinen, Jukka| Otsikko = Terveisiä Vienasta : Vienan Väinämöinen, museon ystävä ja asiamies itäisen yhteyden avaajana|Julkaisu = Carelia| Ajankohta = 2007| Vuosikerta = | Numero = 1| Sivut = 145-151|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Niinistö, Jussi| Nimeke = Suomalaisia soturikohtaloita: | Suomentaja = | Vuosi = 1998| Luku = Jalmari Takkinen - sissipäällikkö Ilmarinen| Sivu = |Sivut = 95-108| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisuuden liitto| Tunniste = ISBN 951-96348-5-1| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Ukki Väinämöinen metsäsissien isänä| Julkaisu = Karjalan heimo| Ajankohta = 1998| Vuosikerta = 82|Numero = 5-6| Sivut = 87-88|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}
==Viitteet==
{{viitteet}}
{{AAKKOSTUS:Väinämöinen, Ukki}}
[[Luokka:Suomen heimosodat]]
| |||