Ero sivun ”Kidetankoprosessi” versioiden välillä

[[Image:Titan-crystal_bar.JPG|thumb|[[Titaani]]kidetanko.]]

[[Image:Zr-crystal-bar.jpg|thumb|[[Zirkonium]]kidetanko.]]

[[Image:Hf-crystal bar.jpg|thumb|[[Hafnium]]kidetanko.]]

[[Image:Vanadium crystal bar and 1cm3 cube.jpg|thumb|[[Vanadium]]kidetankoja.]]

 

'''Kidetankoprosessi''' (tunnetaan myös nimillä '''[[jodidi]]prosessi''' ja '''van Arkelin–de Boerin prosessi''') on Anton Eduard van Arkelin ja Jan Hendrik de Boerin vuonna [[1925]] kehittämä, ensimmäinen teollisesti mahdollinen ja taloudellinen tapa valmistaa pieniä määriä erittäin puhdasta [[titaani]]a ja [[zirkonium]]ia.

 

Kaasuuntuneet jodidit hajoavat ja [[pelkistyminen|pelkistyvät]] 1400°C lämpötilaan [[sähkö]]llä kuumennetun [[volframi]]langan ansiosta. Puhdas metalli kertyy volframilankaan, ja määrien kasvaessa lanka tulee paremmin sähköä johtavaksi ja vaatii sitä suurempaa [[sähkövirta]]a lämpötilan ylläpitämiseksi, mitä suurempia määriä metallia lankaan kertyy.

 

[[Luokka:Metallurgia]]