Ero sivun ”Pauli Granfelt” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Pauli Granfelt vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin mlk:n [[Tapanila]]ssa, jossa hänen isänsä '''Gottfrid Granfelt''' toimi harrastajapelimannina mm. paikallisella Mosabackan lavalla. Myös Gottfrid Granfeltin velipuoli '''Gunnar Mård''' oli tunnettu pelimanni. Pauli Granfelt opiskeli vuodesta [[1935]] lähtien viulunsoittoa [[Leo Funtek]]in ja musiikin teoriaa [[Aarre Merikanto|Aarre Merikannon]] johdolla [[Sibelius-Akatemia]]ssa (silloisessa Helsingin Musiikkiopistossa), josta hän valmistui [[1939]].
Granfeltin ura alkoi 1930-luvulla tanssikeikoilla Segno- ja White Swing Band -yhtyeissä, josta hän siirtyi sen ajan huippukokoonpanoon: [[Eugen Malmstén]]in johtamiin Rytmi-Poikiin. 1940-luvun alussa alkoivat työt elokuvamuusikkona (muun muassa ''[[Kulkurin valssi]]'', [[Pekka ja Pätkä]] -elokuvat, Suomisen perhe -elokuvat ja Eemeli-elokuvat). Sota-aikana Granfelt oli mukana viihdytyskiertueilla rintamalla yhdessä opiskelutoverinsa [[Joonas Kokkonen|Joonas Kokkosen]] kanssa. Sotien jälkeen hän soitti trumpettia [[Erkki Aho (kapellimestari)|Erkki Ahon]] ja [[Ossi Aalto|Ossi Aallon]] big bandeissä. [[1946]] [[Toivo Kärki]] kiinnitti Granfeltin omaan yhtyeeseensä, jota seurasi [[Olavi Virta|Olavi Virran]] yhtye.
1950-luvulta lähtien Granfeltia kuultiin lukuisten iskelmätähtien levyillä alkaen [[Henry Theel]]istä ja [[Tapio Rautavaara]]sta [[Laila Kinnunen|Laila Kinnuseen]] ja [[Esa Pakarinen|Esa Pakariseen]]. Jos iskelmälevyllä oli viuluosuus, sen soittaja oli luultavasti Pauli Granfelt.
| |||