Wikipedia

Ero sivun ”Fanny Churberg” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
naiset eivät opiskelleet D:n taideakatemiassa vielä tuolloin vaan joutuivat opiskelemaan yksityisoppilaana
Rivi 17:
[[Kuva:maisema.jpeg|thumb|250px|Maisema.]]
{{Malline:Düsseldorfin koulukunnan suomalaiset}}
'''Fanny Maria Churberg''' [ku:rbärj] ([[12. joulukuuta]] [[1845]] Nikolainkaupunki (nyk. [[Vaasa]]) – [[10. toukokuuta]] [[1892]] [[Helsinki]]) oli suomalainen taidemaalari. Fanny Churberg kuuluu niihin suomalaisiin taiteilijoihin, joita heidän aikalaisensaaikalaiset eivät arvostaneet, ja noiden poikkeuksellista lahjakkuutta he eivät nähneet mutta jotka myöhemmät sukupolvet ovat löytäneet. Churberg oli poikkeuksellinen suomalainen romantikko ja aikansa suuria maisemamaalauksen mestareita, jonka [[Helene Schjerfbeck]] tunnusti esikuvakseen.<ref>Veikko Halmetoja: Aikalaiset olivat kuutamolla Helsingin Sanomat 18.7.2012 s. B1</ref>
 
Suomessa työskenteli 1800-luvun lopulla tiettävästi enemmän huomattavia naistaiteilijoita kuin missään muussa maassa. Kolme naistaiteilijaa lukeutuukin taiteemme parhaimmistoon: Fanny Churberg,Churbergin sekäohella [[Helene Schjerfbeck]] ja [[Ellen Thesleff]]. Ellen Thesleff ja Fanny Churberg olivat pääasiassa [[impressionismi|impressionisteja]]. Myös Helene Schjerfbeckillä oli tuotannossaan impressionistinen kausi. He elivät aikana, jolloin [[taidekoulu]]t olivat naisilta suljettuja ja joutuivat siksi turvautumaan yksityisopetukseen. Tähän oli mahdollisuus vain varakkaiden perheiden tyttärillä.
 
== Elämä ==
Churberg oli Vaasassa lääkärinä toimineen Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen kolmas lapsi. Lapsista neljä kuoli jo nuorena, ja hän varttui kahden nuoremman veljensä [[Waldemar Churberg|Waldemarin]] ja Torstenin kanssa. Teini-iässä hänet lähetettiin [[Porvoo]]seenvuosiksi 1857–1859 käymään koulua 1857–1859, Emma[[Porvoo]]seenEmma Peranderin tyttöpensionaattiin. Viipurin tyttökoulua Churbrg kävi 1860–61. Hänen äitinsä Äiti oli kuollut 1858 ja isä kuoli 1865, kun Churberg oli 20-vuotias. Sisarukset muuttivat Helsinkiin tätinsä luokse.<ref>[http://www.turuntaidemuseo.fi/arkisto/kuukaudenteos/churberg.shtml Turun taidemuseo]</ref>
 
Helsingissä Fanny Churberg aloitti maalausopinnot ottamalla yksityistunteja. Opettajina olivat [[Selma Chaefferin]] ja [[Alexandra Frosterus-Såltin]] (1865-1866), [[Emma Gyldén]] ja [[Berndt Lindholm|Berndt Adolf Lindholm]] (1866-1867). Hän jatkoi opintojaan Kariyksityisoppilaana Carl Ludwigin johdolla arvostetussa1867–1868 ja 1871–1874 Saksassa [[Düsseldorfin taideakatemiaDüsseldorf]]ssaissa, jossa oli arvostettu [[SaksaDüsseldorfin taideakatemia]]ssa,<ref>[http://www.bukowskis.com/auctions/F156/494-fanny-churberg-aftonstamning?locale=sv 1867–1868 jaChurbergin 1871–1874esittely, Bukowski's] viitattu 18.7.2012</ref> mutta palasi aina kesäisin Suomeen maalaamaan Suomeen. Hän oli myös ensimmäisiä [[Pariisi]]ssa opiskelleita suomalaisia maalareita. Churberg oli Vilhelm von Gegerfeltin yksityisoppilaana Pariisissa 1876. Vuonna 1878 hän teki matkan Pariisin [[maailmannäyttely]]yn, ja kansankäsityöt alkoivat kiinnostaa häntä yhä enemmän.
 
Churberg sai runsaasti vaikutteita saksalaisesta [[romantiikka|myöhäisromantiikasta]], ja hänen tuotantonsa edustaa valtaosin [[Düsseldorfin koulukunta|Düsseldorfin koulukunnan]] esteettisiä näkemyksiä. Hänelle kehittyi kuitenkin vahvasti omintakeinen ilmaisutapa, jossa värien ja siveltimen käyttö oli usein epätavallisen voimakasta vallitseviin taidesuuntauksiin nähden. Epäsovinnaiset elementit herättivät sen ajan taideyleisössä ristiriitaisia reaktioita.<ref>[http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3341/ Biografiakeskus: ''Fanny Churberg'']</ref> Churbergin ihanteet olivat 1860-luvun mukaiset: isänmaallisuus, suomen kielen kehittäminen, kansallinen kulttuuri, naisasia ja uskonnollisuus. Nämä arvot olivat hänelle tärkeitä, vaikkakin hän oli aikalaistensa mielestä epäsovinnainen. Topeliaaniseen henkeen kasvatettu ja totutettu yleisö ei ymmärtänyt hänen rohkeaa temperamenttiaan. Tuolloin naisihanteena oli kainous ja sulo, ei raju ilmaisuvoima eivätkä vahvat siveltimenvedot. Churbergin aiheet eivät olleet totutun runollisia, vaan hän kuvasi myöhäissyksyä, nuoskasäätä, paljaita kallioita ja rämeitä. Churberg karttoi sentimentaalisuutta. Vuonna 1879 Fanny Churberg sai [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistyksen]] ensimmäisen palkinnon (ns. [[dukaattipalkinto|dukaattipalkinnon]]), mutta vuonna 1880 Churberg lopetti maalaamisen kokonaan ja omistautui Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen toiminnalle kokonaisvaltaisesti kuuluen yhdistyksen johtokuntaan 1880–1883. Hän kirjoitti vuosina 1887–1889 ''Finland''-päivälehteen nimimerkillä -y. Ura taidemaalarina jäi vain noin kymmeneksi vuodeksi.<ref>Taiteilijattaria, s. 14–23, Ateneumin taidemuseo, Näyttelyluettelo 68/1981.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_Churberg”