Ero sivun ”Elefanttitauti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Taudin tarttuminen: kv |
p kv, toistuva tekstikappale pois |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Elephantiasis.jpg|thumb|200px|Elefantiaasia sairastavan filippiiniläismiehen jalat.]]
'''Elefanttitauti''' eli '''elefantiaasi''' ([[latina]]ksi elephantiasis) on ihmisten [[sairaus]], jossa [[imusolmuke|imusolmukkeiden]] tukkiintuminen saa [[jalka|jalat]], [[kives|kivekset]] ja joskus myös nivusten imusolmukkeet turpoamaan valtaviksi, paksunahkaisiksi möykyiksi, jotka painavat useita kiloja ja voivat olla jalkapallon kokoiset. Yleensä tauti johtuu ihmisessä loisivien sukkulamatojen aiheuttamasta [[imutiet|imuteiden]] tuhoutumisesta.
== Elefantiaasin ominaisuudet ==
=== Taudin aiheuttaja ===
Elefanttitaudin aiheuttajana on noin 90 % tapauksista imusuonistossa loisiva [[rihmamato]] ''[[Wuchereria bancrofti]]'', joka on vain ihmisparasiitti. Mutta myös rihmamadot ''[[Brugia malayi]]'' ja ''[[Brugia timori]]'' aiheuttavat tautia ihmisillä, mutta ne loisivat myös eläimillä. Mato tarttuu hyttysten (''Culex'', ''Anopheles'' tai ''Aedes'') välityksellä.
<gallery>
Tiedosto:Wuchereria bancrofti 1 DPDX.JPG|''[[Wuchereria bancrofti]]''<br>rihmamato
Rivi 12 ⟶ 14:
=== Taudin tarttuminen ===
Tauti tarttuu kun vektorina toimiva hyttynen saa taudinaiheuttajan toukkia, mikrofilarioita, elimistöönsä. Tämä tapahtuu kun hyttynen nauttii veriaterian tautia kantavasta ihmisestä. Toukat tunkeutuvat hyttysen suolesta rintalihaksiin, jossa ne läpikäyvät kaksi toukkavaihetta. Tämän jälkeen toukat hakeutuvat hyttysen päähän, josta ne tunkeutuvat seuraavaan uhriin.
Ihmisessä toukat käyvät läpi useita toukkaviheita ja lopulta aikuistuvat. Tämä voi kestää kuukausia ja jopa vuosia.
=== Taudin puhkeaminen ===
Taudin oireiden syntyy tarvitaan toistuvia infektioita. Filariaasin kehittymiseksi on tropiikissa asuttava vähintään 6 kuukautta
Tauti puhkeaa, kun nestekierto ei toimi normaalisti. Häiriöstä aiheutuu painavuuden ja väsymisen tunnetta ylimääräisen [[neste]]en kertymisestä johtuen. [[Lymfedeema]] tarkoittaa imunesteen virtaushäiriöistä aiheutuvaa [[turvotus]]ta, ja krooninen tulehdus tuhoaa lopulta [[imusolmuke|imusolmukkeiden]] imusuonet, jolloin ylimääräistä nestettä kertyy [[kudos|kudoksiin]].
▲Tauti puhkeaa, kun nestekierto ei toimi normaalisti. Häiriöstä aiheutuu painavuuden ja väsymisen tunnetta ylimääräisen [[neste]]en kertymisestä johtuen. [[Lymfedeema]] tarkoittaa imunesteen virtaushäiriöistä aiheutuvaa [[turvotus]]ta ja krooninen tulehdus tuhoaa lopulta [[imusolmuke|imusolmukkeiden]] imusuonet, jolloin ylimääräistä nestettä kertyy [[kudos|kudoksiin]]. <ref name="Lääketieteellinen_mikrobiologia"/> Samankaltainen häiriötila voi syntyä usein myös muusta syystä kuin parasiittien aiheuttamasta [[infektio]]sta, esimerkiksi [[rintasyöpä]]leikkauksen tai melanoomaleikkauksen yhteydessä, jolloin kainalon imusolmukkeet joudutaan usein poistamaan.
=== Taudin esiintyminen ===
Elefanttitautia esiintyy lähinnä vanhalla mantereella [[Afrikka|Afrikassa]], [[Intia]]ssa ja [[Kauko-Itä|Kauko-Idässä]].{{lähde}} [[Orjakauppa|Orjakaupan]] välityksellä se levisi
=== Elefantiaasin turvottamat kivekset ===
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 105-DOA0229, Deutsch-Ostafrika, Einheimischer mit Elefantiasis.jpg|thumb|150px|Tautia sairastavan miehen kivekset.]]
Mikäli kivekset turpoavat, yleensä [[siitin]] sulautuu kokonaan tähän turvonneeseen massaan. Tauti ei ole hengenvaarallinen, eikä se edes yleensä vie [[siemenneste]]en hedelmällisyyttä, mutta se hankaloittaa kävelemistä ja tekee [[yhdyntä|yhdynnän]] erittäin hankalaksi. Tauti on myös ajoittain kivulias. Tautia ei yleensä hoideta, sillä sen pääasiallisilla esiintymisalueilla suuria kiveksiä pidetään arvossa
==Aiheesta muualla==
* {{commons-rivi|Category:Elephantiasis}}
* [http://www.city.fi/videoni/video/2741/ Elefanttitautinen mies]
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Hulden Lena | Nimeke = Kuusijalkainen vihollinen - niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin | Vuosi = 2008 (2006 ruotsinkielinen alkuteos) | Sivu = | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Schidts Förlags Ab | Tunniste =ISBN 978-951-50-1651-5}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tiilikainen, Anja S. et al. (toim.) | Nimeke = Lääketieteellinen mikrobiologia | Vuosi = 1997, 8. uudistettu.p| Julkaisupaikka = Vammala 1998 | Julkaisija = Duodecim | Tunniste =ISBN 951-656-007-5}}
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
|